perjantai 23. joulukuuta 2016

Posted on perjantaina, joulukuuta 23, 2016 by Unknown

No comments

perjantai 16. joulukuuta 2016


Nälkämaan näyttämö -hankkeessa Vaaran rakastettu, Virossakin kiertänyt musiikkiteatteriseikkailu Väärinpäinmaa puunaa taas raketin matkustuskuntoon ja kutsuu kyytiin yhteiselle seikkailulle Väärinpäinmaahan!

Posted on perjantaina, joulukuuta 16, 2016 by Unknown

No comments

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Kuvassa: Markku Hernetkoski, Raimo Hentunen, Aliina Tella ja Niina Mella. 
Lukuhullu Täky tervehtii.



Posted on sunnuntaina, marraskuuta 27, 2016 by Unknown

No comments

perjantai 25. marraskuuta 2016


Sairastapauksen vuoksi Vaaran luontoilta siirtyy ensi viikon torstaille 1.12 klo 19.00!

Tänään perjantaina 25.11 on Luonto liiton ÄLÄ OSTA MITÄÄN päivä ja LUONTOKUVA ilta luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin toimistolla osoitteessa vienankatu 7 Kajaani klo 19.00!

Posted on perjantaina, marraskuuta 25, 2016 by Unknown

No comments

torstai 24. marraskuuta 2016





Meillä on Vaaralla alkanut ensivuoden loppuun kestävä Nälkämaan näyttämö -hanke. Nälkämaan näyttämö kiertää Kainuuta ja suuntaa esityksiä, sekä työpajoja laajasti sinne, missä kulttuurin saavutettavuus ei ole arkipäivää. Tavoitteena on kohdata uusia yhteisöjä, yleisöjä ja yhteistyökumppaneita eri puolilla Kainuuta. Hanketta ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kainuun liitto.

Nälkämaan näyttämön kiertuetoiminnan aloitti tällä viikolla Luontopolulla -lasten draamaseikkailu! Tapio Käpy ja Elsa kutsuivat ykkös-kakkoset luontopolun ihmeelliseen maailmaan 23.11 Otanmäen koululla ja 24.11 Jormuan, sekä Kuluntalahden kouluilla. Ensiviikolla matkaamme Kontiomäen ja Pohjavaaran kyläkouluille.

Kiertueen avaus on totetettu yhteistyössä Kainuun mielenterveysseuran Nuori mieli -toiminnan kanssa, joka tarjoaa luontopolulla draamaseikkailun viidelle alakoululle kaupunkikeskuksen ulkopuolella!

Luontopolulla maistoimme metsänmettä ja kuuntelimme kiven tarinoita. Tänään Kuluntalahden ykkösluokkaiset kuulivat kiven kiljuntaa...

Mieli mennä metsolahan
Havulinnan liepehille
Luonnonkaarta katsomahan
Metsänmettä maistamahan
-Luontopolulla






Luonto ja ympäristö teema jatkuu tänä perjantaina 25.11. klo 19.00 alkaean kun järjestämme kaikille avoimen Vaaran Luontoillan Sammonkadulla. Tervetuloa!

Nälkämaan näyttämöä koordinoi Elsa Lankinen.

Ota yhteyttä, tai tule käymään Vaaralla:
Sammonkatu 7 B

Elsa Lankinen / Vaara
p. 044 231 9754



Posted on torstaina, marraskuuta 24, 2016 by Unknown

No comments

maanantai 21. marraskuuta 2016

VAARAN LUONTOILTA – hetki ympäristön puolesta

Vaaran luontoilta perjantaina 25.11.2016 Klo. 19.00 Vaara-kollektiivin uudessa toimitilassa: Sammonkatu 7 B Kajaani. Kesto: 1.5 h Vapaa pääsy

Koskaan aiemmin mikään yksittäinen laji ei ole muuttanut planeettamme elämää tällä tavalla. Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta.”

Luontoilta avaa avointa keskustelua aiheesta. Ekokatastrofi on osa lähitulevaisuutta, kyllä vai ei? Miten visioida ympäristön monimuotoisuutta vaalivaa tulevaisuutta? Voiko paikallisesti vaikuttaa ja miten?

Vaaran luontoilta kutsuu ympäristöteeman äärelle. Ohjelmassa muun muassa otteita Vaara-kollektiivin Luonto kutsuu -prosessidraamasta, videotaideteos: Nakuapinan matka alkumerestä maailman huipulle, sekä kainuulaisia luontokuvia. Suomen luonnonsuojeluliiton paikaillisyhdistys Kajaanin seudun luonto Ry esittelee luontoillassa toimintaansa. Esittelyssä myös Vaara-kollektiivin kiertueohjelmiston ympäristökasvatusprojektit.


Yhteistyössä Vaara-kollektiivi ja Suomen luonnonsuojeluliitto.


Ennen luontoiltaa on mahdollista osallistua myös avoimeen Kajaanin seudun luonnon syyskokoukseen 25.11.2016 klo 18.00 osoitteessa Vienankatu 7 Kajaani.




Posted on maanantaina, marraskuuta 21, 2016 by Unknown

No comments






Posted on maanantaina, marraskuuta 21, 2016 by Unknown

No comments

perjantai 18. marraskuuta 2016



Vaara avaa uuden toimitilan ja kiertää Kainuuta


Vaara-kollektiivi avaa uuden toimitilan Kajaaniin. Tila sijaitsee osoitteessa Sammonkatu 7B. Toimitila on kohtaamispaikka erilaisille ryhmille ja siellä harjoitellaan mm. uusia esityksiä. Vaara toimii edelleen tiiviissä yhteistyössä Generaattori-näyttämön toimijoiden kanssa, mutta laajentaa toimikenttäänsä vastaamaan paremmin kollektiivin tämän hetkisiä tarpeita.

“Nälkämaan näyttämö” on Vaaran tänä syksynä käynnistämä vuoden kestävä hanke, jonka aikana Vaara kiertää jo olemassa olevilla ja työn alla olevilla esityksillä ja työpajoilla ympäri Kainuuta. Tavoitteena on kohdata uusia yhteisöjä, yleisöjä ja yhteistyökumppaneita. Hankkeen aikana halutaan kehittää alueellisen kulttuuritoiminnan tarvelähtöisyyttä ja synnyttää uusia moniammatillisia yhteistöitä.
Hankkeen ohjelmassa on mm. lapsille suunnattu draamaseikkailu Luontopolulla, joka vierailee syksyn aikana Kajaanin syrjäseutujen ja ympäryskuntien alakouluilla. Vuoden 2017 aikana kaikki Kajaanin yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat Luonto kutsuu prosessidraamaan, joka käsittelee ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi tulossa on yhteisiä taidekokemuksia lapsille ja ikäihmisille sekä esityksiä osaksi sosiaali- ja terveyspalvelualan verkostoa. Hanketta koordinoi Vaarassa Elsa Lankinen. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kainuun Liitto.

Perjantaina 25.11. Klo 19 Sammonkadulla järjestetään ensimmäinen yleisölle avoin tapahtuma, Vaaran luontoilta. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton Kajaanin seudun Luonnon kanssa ja siihen on vapaa pääsy.

Uuden tilan tunnelmaa aistimassa Karo, Panu, Juho, Eino, Hanski ja Elsa.



Posted on perjantaina, marraskuuta 18, 2016 by Unknown

No comments

torstai 17. marraskuuta 2016


(julkaistu Esitys-lehdessä 4/2016) 

Kuka: Eino Saari, teatteriohjaaja
Työn alla: dokumenttiteatteria suomalaisten miesten kosketushistorioista

*

Mitä tapahtuu, kun maaseudun homopojat, Talvisodan lapset, metsien miehet, raksaäijät, pornoaddiktit ja kaappitunteilijat puhkeavat puhumaan suhteestaan kosketukseen? Kuka koskettaisi pelokasta teiniä saati vaipoissa viruvaa vanhusta? Miten rakentaa henkilökohtaista ja poliittista tilaa kohti toiseuksia, kohti syliä, iloa ja itsetuntoa?

*

Luin pari vuotta sitten kulttuuriantropologi, sukupuolentutkija Taina Kinnusen teoksen ”Vahvat yksin, heikot sylityksin – otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista” (Kirjapaja 2013). Kinnunen perkaa kirjassaan lempeästi esiin kulttuurista kosketusmaisemaamme,  ihojen etäisyyksiin liittyvää häpeää, kaipuuta ja kipua. Kirjan tärkeimpänä lähdeaineistona toimivat Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjoittajaverkoston kautta kerätyt kosketuselämänkerrat. Ne ovat liki kokonaan naisten käsialaa.

Kas. Oma sukupuoleni vaikenee, jälleen. Jään pohtimaan, miksi.

*

Kaksi vuotta myöhemmin alan kysyä sitä heiltä itseltään.

Kirjoitan tätä matkalla Tampereelle., jossa tapaan tutkijatohtori Ville Kivimäen. Kivimäki on 27. haastateltavani.

Metodi on kirkas, yksinkertainen. Haastattelen 50 erilaista suomalaista miestä heidän suhteestaan kosketukseen. Pyydän kutakin kertomaan elämäntarinansa kosketuksen, ja sen puutteen, valokeilassa. Päälle tulevat tutkija- ja asiantuntijahaastattelut.

Haastatteluaineisto muodostaa esityksen dokumentaarisen selkärangan, rungon. Tavoitteenani on piirtää syvä, yllättävä ja totuudellinen kartta suomalaisten miesten kosketusmaisemista – sekä suhteessa historiaamme, kulttuuriimme että haluihimme. Esitys saa ensi-iltansa Vaara-kollektiivin ja Kajaanin Kaupunginteatterin yhteistuotantona syksyllä 2017.

*

Hyvä haastattelutilanne ei sanottavasti eroa hyvästä harjoitustilanteesta. Molemmissa on kysymys sellaisten olosuhteiden luomisesta, jossa ihminen voi tuntea olevansa vapaa, arvokas ja vertainen toisten kanssa. Kun luottamus on kunnossa, myös hyppy pimeään on mahdollinen. 

Keskityn olosuhteisiin huolella. Etenen haastateltavan ehdoilla. Yksi edellyttää anonymiteettiä, toinen teetä ja keksejä. Ohjakset ja valta sen suhteen, mistä puhutaan, ovat haastateltavalla. Minä ja nauhurini vain todistamme. 

*

On mies, jonka ensimmäinen myönteinen kosketusmuisto isästään on tämän kuolinvuoteelta.
On nuori isä, joka kertoo miltä tuntui pitää sylissään kuollutta esikoista.
On isoisä, joka löi äitiä, joka löi poikaa, joka kertoo nyt siitä, kuinka ei enää halua lyödä itse.
On vanhus, joka puhuu 40 vuoden avioliitostaan posket onnesta punoittaen.
On professori, joka vuotaa liikutusta koko haastattelun läpi.
On Iskelmäradion äärellä toisiaan hoivaavia.
On perjantaisin panevia. 
On syvää, tärisevää homovihaa.
On lapsuuden paras kosketusmuisto, jossa mummo imeskeli silmistä savusaunan katkun.
On poski, joka muistaa parran, pylly joka muistaa vitsan ja jalat jotka muistavat avannon voiman.
On omaishoitajan, näyttelijän, lastentarhanopettajan ja yrittäjän pakahtunutta yksinäisyyttä. 
On hamuavaa, häpeävää, kaipaavaa, arkaa ihoa ja hämmennystä sen muistin voimasta.

*

Kahta samanlaista tarinaa ei ole. Miehuuden kirjo hätkähdyttää. Ja lohduttaa. Miksi siis hirttäydymme niin ahtaisiin ihanteisiin? 

Tabut piirtyvät selvärajaisemmin. Ne tiivistyvät miesten väliseen kosketukseen, opettajan ja oppilaan väliseen kosketukseen ja muiden kuin omien lasten koskettamiseen. Pelko väärinymmärretyksi tulemisesta, pedofiiliksi ja homoksi leimautumisesta elävät sitkeinä.

Aika ajoin tulee vastaan miehiä, joilla ei ole kieltä tai välineitä puhua aiheesta. Kuuntelen liikuttuneena herrasmiestä, joka kertaa kaksi tuntia Kekkosen ja Maalaisliiton historiaa, vaikka haluaisi puhua vaimonsa saattohoidosta. Ruumiista joka tunnistaa vielä miehensä hoivaavat kädet vaikka alzheimer on niellyt kaiken muun.

Liki jokainen haastattelu rajaa alueen jonne emme mene.  Arat alueet vaihtelevat. Tämän lehden teema on niistä yksi. Muut tyypilliset liittyvät seksuaalifantasioihin, häpeän kokemuksiin sekä likaiseksi ja eläimelliseksi miellettyyn itsessämme.

*       

50 haastattelua. Se on keinotekoinen luku. Kuvittelen sen jälkeen voivani lausua aiheesta jotakin yleispätevää. Ja totta. Mutta voi olla, että se turvaa minulle vain pitkän kuuntelemisen nautinnon.   

Materiaalia on pian sata tuntia. 

Haaveilen seitsemästä eri-ikäisestä, ristiriitaisesta, alttiiksi asettautuvasta miehestä näyttämöllä. Rahoitus ei ikinä riitä, mutta fantasia kantakoon tunnelmaan!

Sillä maalissa on Juhla. Tästä tulee tanssiinkutsu ja kansallinen ilokaasutöräys! Toivon sen sekä purkavan, raatelevan että juhlistavan kosketusmaisemiamme ja miehuuden mallejamme. Nauravan niille ääneen, hellivän kollektiivisia kaipuitamme ja vapauttavan katsojilleen itsetuntoista ja toiseutta kunnioittavaa energiaa.

Sitä ennen Kivimäki saa kertoa minulle, miten sotamies Riitaojasta Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa kasvoi särkyneen aikamme murtuva sankari.

 Eino Saari 

Posted on torstaina, marraskuuta 17, 2016 by Unknown

No comments

tiistai 15. marraskuuta 2016

Me ollaan nyt tällä. Sammonkatu 7B. Perjantaina avajaiset klo 12-14. Tuu syömään soppaa ja tutustumaan paikkaan!

Nähdään!




Posted on tiistaina, marraskuuta 15, 2016 by Unknown

No comments

lauantai 12. marraskuuta 2016

Yle TV1:n Perjantai-ohjelmassa pe 11.11. puhetta kosketuksesta, miehuudesta ja parisuhdeväkivallasta. Äänessä showpainija Michael Majalahti ja Vaaran ohjaaja Eino Saari.

Ohjelma on 28 päivän ajan katsottavissa Yle Areenasta eli täältä. 

Posted on lauantaina, marraskuuta 12, 2016 by Unknown

No comments

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

TERVETULOA TUTUSTUMAAN TRE-MENETELMÄÄN

TRE-stressinpoisto eli TRE® (Tension & Trauma Releasing Exercices) on harjoitesarja,
joka rentouttaa, aktivoi ja mobilisoi stressin ja traumaattisten kokemusten jännittämiä
lihaksia. Harjoitus käynnistää lihasten vapinana tai tärinänä alkavan luonnollisen
palautumismekanismin. Harjoituksen aluksi tehdään yksinkertainen liikesarja, joka on
helppo oppia ja sen vaikutuksesta kehoa rentouttava vapina käynnistyy. 


Avoin TRE ryhmä kokoontuu sunnuntaisin Vaara-kollektiivin uudessa harjoitustilassa:
Sammonkatu 7 B, Kajaani 

Su 13.11. klo 10
Su 20.11. klo 10
Su 27.11. klo 10
Su 18.12. klo 10


Hinta:

Sarjalippu, 4 kertaa 30€
kertamaksu 10 € Maksu käteisellä.

  
Voit tulla paikalle silloin kun pääset, sitoutumista kaikille kerroille ei vaadita. Ennakkoilmoittautumista tai ennakkotaitoja/osaamista ei tarvita. Mukaan tarvitset joustavat ja rennot vaatteet, oman alustan (jumppa/ joogamaton) ja viltin loppurentoutumisen ajaksi.

Ryhmän ohjaajina vuorottelevat sertifioidut TRE-ohjaajat: Elsa Lankinen, Sonja Pakalén, Barbara Rautiainen, Sara Saxholm, Kirsi Törmi ja Heikki Törmi.


KENELLE?
TRE sopii omatoimisen kehonhuollon ja rentoutumisen välineeksi. Menetelmää
käytetään mm., urheiluvalmennukseen, taiteellisen työn fasilitoimiseen, työstressin
helpottamiseen (esim. opettajat, terveydenhoitohenkilökunta, sosiaalityöntekijät),
päihdekuntoutukseen ja sotaveteraanien trauma-peräisen stressihäiriön hoitoon. TRE ei
sovellu välittömästi leikkausten tai vakavien sairauksien kuten sydäninfarktin tai
syöpäleikkauksen/diagnoosin jälkeen, epilepsiaa sairastaville, vaikeista psykooseista tai
skitsofreniasta kärsiville. Raskaana oleville TRE:tä ei myöskään suositella. Kysy
lääkäriltäsi ennen aloittamista, jos olet epävarma oman sairautesi suhteen. 




TIEDUSTELUT
Tiedustelut sähköpostitse tai puhelimitse Sara Saxholmillle (sara.saxholm@gmail.com /
puh. 041 459 8940) . Lisätietoa menetelmästä löytyy esim. www.trefinland.fi tai
www.mentormi.fi .

Posted on keskiviikkona, marraskuuta 09, 2016 by Unknown

No comments

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Metsätaloussuunnitelmassa esitetään metsän käyttö- ja hakkuutoimenpiteet. Kajaanin kaupungin esillä oleva (UPM:n laatima) metsätaloussuunnitelma 2016-2025 on yli 3000 sivuinen. Suunnitelman esittelytilaisuudessa(5.10.2016) kaupungin metsätalousinsinööri Alpo Härkönen ja kiinteistöinsinööri Jari Säkkinen sanoivat suoraan, etteivät ole lukeneet nyt nähtävillä olevaa metsäsuunnitelmaa kokonaisuudessaan kertaakaan läpi. Suunnitelma on puuston iän mukaan laadittu hakkuusuunnitelma, jossa lähes kaikki “korjuukypsä” metsä on merkitty pääte-, eli avohakattavaksi. Esillä oleva suunnitelma on talouden sanelema, eikä se alunperin ole ottanut ollenkaan huomioon luontoarvoja tai kaupunkilaisten virkistyskäyttöä.

Härkösen ja Säkkisen mukaan “metsäsuunnitelma ei vastaa aiottuja toimenpiteitä, eikä sen ole tarkoituskaan”(5.10.2016). Miksi puutteeliseti valmisteltu suunnitelma, johon ei olla perehdytty ja jota ei aiota toteuttaa, on julkisesti nähtävillä ja kuultavilla? Tämä menettelytapa ei ole oikein. Kaupunkilainen ei voi tietää mihin ottaa kantaa, eikä mitä kaupunki todella yhteisten metsiemme suhteen aikoo. Ympäristöteknisen lautakunnan hyväksyttäväksi tulevan metsäsuunnitelman tulee olla selkeä, sitova ja toteutuskelpoinen. Julkisyhteisönä Kajaanin kaupungin on pystyttävä tekemään suunnitelmansa huolellisesti ja läpinäkyvästi.  Tämä koskee myös yhteisten metsiemme käyttöä.

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Kajaanin kaupunki on suuri metsänomistaja(7000ha) ja sillä on merkittävä mahdollisuus ja vastuu arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisessä ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Pitkäjänteisessä metsien käytön suunnittelussa täytyy ottaa huomioon laajempien kokonaisuuksien, erilaisten eliympäristöjen ja ekologisten käytävien elinvoimaisuus, arvokkaiden elinympäristöjen suojelu, sekä hyvinvointia tukevan virkistyskäytön mahdollisuudet. Esitämme Kajaanin metsien FSC-sertifointia. Kansainvälinen FSC edistää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee, elinympäristöt pirstaloituvat ja kapenevat maailman laajuisesti. Pelkän talouden sanelemat päätökset, voivat olla lyhytnäköisiä ja ennalta-arvaamattoman tuhoisia. Tänään tehtyjen hakkuupäätösten seuraukset vaikuttavat pitkään, sukupolvien päähän.

Kajaanissa 30.10.2016
Vaara-kollektiivi
Elsa Lankinen


Kuvat: Jukka Eskelinen
18.10.2016 Metsäretki Pirunvaaran ja Olliskanvaaran alueelle. Kaupungin virkamiehiä ja yhdistysten edustajia keskustelemassa maastossa suunnitelluista hakkuista.


Kuvassa: Jari Säkkinen, Hannu Putkonen, Alpo Härkönen (takana puhelimessa) Raimo Rajamäki ja Elsa Lankinen


Kuvassa: Alpo Härkönen, Raimo Rajamäki ja Jari Säkkinen


Posted on sunnuntaina, lokakuuta 30, 2016 by Unknown

No comments

maanantai 17. lokakuuta 2016


Vaara-kollektiivin järjestämällä aikuisten klovneriakurssilla muutama paikka vapaana


Vaara-kollektiivi järjestää klovneriakurssin Generaattorilla 22.-23.10.2017.
Klovneriakurssin nimi on ”Klovnimielentila” ja kurssia ohjaa näyttelijä Laura Rämä.

Kaksipäiväisen kurssin aikana tutkitaan yksin ja yhdessä klovnin ihmettelevää mielentilaa, suhdetta toisiimme ja ”yleisöön” sekä urpoillaan olan takaa sisä- ja ulkotiloissa. Meditaatiolla ja hengityksellä on myös osansa asiaan – nenä päässä. Myös yhteiselle keskustelulle jätetään aikaa. Tärkeää on yhteinen epätäydellisyyden jakaminen sekä kurssilla että klovneriassa ylipäätään. Aikaisempaa kokemusta esiintymisestä, klovneriasta tai mistään ei tarvita. Voit tulla turvallisin mielin sellaisena kuin olet.

Kurssi on tarkoitettu aikuisille. Enää muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset ja lisätiedot vaarakollektiivi@gmail.com / p. 041 459 8940. Kaksipäiväisen kurssin hinta on 40€. Mukaan muistiinpanovälineet ja liikkumiseen soveltuvat vaatteet. Oman klovninenän saat kurssilla.  Osallistuminen/ajan varaaminen molempiin päiviin suositeltavaa.
www.vaara-kollektiivi.fi


Posted on maanantaina, lokakuuta 17, 2016 by Unknown

No comments

keskiviikko 12. lokakuuta 2016


TIEDOTE, JULKAISUVAPAA 12.10.2016

Yli 50 kulttuurilaitosta valittu tuottamaan elämyksiä taidetestaajille

Yhteensä 55 taidelaitosta tai työryhmää on valittu mukaan Suomen Kulttuurirahaston käynnistämään Taide-testaajat-suurhankkeeseen. Kohteet tavoittavat yhteensä jopa 65 000 kahdeksasluokkalaista ja heidän opet-tajaansa lukuvuonna 2017-18.

Taidealan organisaatiot saivat kesällä 2016 jättää ehdotuksia tavasta, jolla ne haluaisivat olla taide-testaamisen kohteina lukuvuonna 2017-2018. Ehdotuksen jätti 135 taidelaitosta ja -organisaatiota ja näistä 55 on nyt valittu mukaan. Tarjontaa on molemmilla kotimaisilla kielillä, osa laitoksista tuot-taa saman esityksen sekä suomeksi että ruotsiksi.

Hankkeen tarkoituksena on tarjota koululaisille ikimuistoinen taide-elämys, joka voi olla kimmoke elinikäiseen kulttuurin harrastamiseen. Taiteellisen laadun ohessa keskeinen valintakriteeri oli nuor-ten kanssa tehtävä yleisötyö sekä se, miten nuoret vastaanotetaan ja miten heistä huolehditaan vierailun aikana. Yhden lukuvuoden aikana organisaation tulee kyetä ottamaan vastaan merkittävä osa oman maakuntansa kahdeksasluokkalaisista. Moni harkinnanvaraisen tuen piirissä toimiva pien-ryhmä oli ottanut haasteen vastaan, jopa paremmin kuin jotkut vakiintuneet taidelaitokset.

− Olimme ilahtuneita erityisesti sellaisista hankesuunnitelmista, jotka useampi organisaatio suun-nittelee toteuttavansa yhdessä, kertoo erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio Suomen Kulttuurira-hastosta.

- Hienoa, että Kulttuurirahasto on näin laajalti ja monipuolisesti lähtenyt tukemaan nuorten mah-dollisuutta päästä taiteen äärelle. Omassa lapsuudessani kokemani kulttuurielämykset ovat kanna-telleet läpi elämän, toteaa Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta.

- On vaikeaa kuvitella kiinnostavampaa ja virittävämpää kohderyhmää kuin koko maan kasiluokka-laiset. Vapaa kenttä tervehtii tätä ainutlaatuista, historiallista haastetta rukkaset kädessä, kaasu pohjassa ja riemusta kiljuen, ohjaaja Eino Saari Vaara-kollektiivista kuvaa.

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama suurhanke, joka mahdollistaa kolmen vuoden ajan jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierai-lua kulttuurikohteissa. Toinen vierailu on omassa maakunnassa tai lähialueella, toinen suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana jopa 200 000 nuorta ja heidän opet-tajaansa. Hankkeen budjetti on yhteensä 15-20 miljoonaa euroa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuo-den ohjelmistoa. Hanketta koordinoi Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto.

Ahvenanmaa, Ålands Konstmuseum
Etelä-Karjala, Lappeenrannan taidemuseo ja Lappeenrannan kaupunginteatteri
Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoen kaupunginteatteri
Keski-Pohjanmaa, Kaustisen kamarimusiikkiyhdistys
Pohjanmaa, Wasa Teater ja Vaasan kaupunginorkesteri
Etelä-Savo, Savonlinnan maakuntamuseo
Kainuu, Kulttuuriosuuskunta G-voima/ Vaara-kollektiivi ja Routa - Kajaanin Tanssin Edistämiskeskus
Kanta-Häme, Hämeenlinnan Kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan Taidemuseo
Keski-Suomi, Jyväskylä Sinfonia ja Jyväskylän kaupunginteatteri
Kymenlaakso, Kotkan kaupunginteatteri ja Kouvolan taidemuseo Poikilo
Lappi, Kauko Sorjosen säätiö/Särestöniemi-museo, Korundi/Rovaniemen kaupunki ja Lapin alueteatteriyhdistys
Pirkanmaa, Tampereen Filharmonia, Tampereen Työväen teatteri, Tanssi-teatteri Mobita, Serlachius-museot ja Tampereen kaupunki/ Tampereen taidemuseo ja Sara Hildénin taide-museo
Pohjois-Karjala, Joensuun kaupunginorkesteri ja Joensuun taidemuseo Onni
Pohjois-Pohjanmaa, Oulun kaupunki/ Oulun taidemuseo, Oulun musiikkijuhlasäätiö ja Oulun kaupunginteat-teri
Pohjois-Savo, Hakijana Kuopion kaupunki, toteutuksesta vastaavat Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion tai-demuseo, Kuopion kaupunginorkesteri, Itäinen tanssin aluekeskus, Tanssiteatteri Minimi, sekä Lapinlahdelta Taidemuseo Eemil. Lisäksi Pohjois-Savon maakunnasta on valittu mukaan Varkauden Teatteri, joka kuitenkin kuuluu hankkeessa Etelä-Savon koordinaatioalueeseen.
Päijät-Häme, Hakijana Lahden kaupunki, toteutuksesta vastaavat Lahden kaupunginteatteri, Lahden kaupun-ginorkesteri ja Lahden kaupunginmuseo
Satakunta, Hakijana Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry, toteuttajina Pori Sinfonietta, Porin Ooppera ja Turku International Puppetry Connection; Porin taidemuseo, Rakastajat-teatteriryhmä
Uusimaa, Svenska Teatern, Helsingin kaupunginteatteri, Kansallisgalleria, Red Nose Company, Suomen Kan-sallisooppera, Suomen kansallisteatteri, Suomen valokuvataiteen museo, Tanssikaari/ Compañia Kaari & Roni Martin, Tapiola Sinfonietta, Teatteri Taimine, Yleisradio/ Radion sinfoniaorkesteri, Espoon taidemuseo EMMA, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Tanssiteatteri Raatikko
Varsinais-Suomi, Kamarikuoro Key Ensemble, Matti Koivurinnan säätiö/ Aboa Vetus & Ars Nova-museo, Tanssiteatteri Eri, Turun kaupunginorkesteri, Turun museokeskus/ Turun kaupunki ja Åbo Svenska Teatern

Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio, puh. 040 536 6580
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Taidetestaajat-hankkeen vastaava koordinaattori Anu-Maarit Moila-nen, 044 978 4893
Svenska kulturfonden, projektiasiamies Sonja Ollas-Airinen, puh. 050 3799 044



Posted on keskiviikkona, lokakuuta 12, 2016 by Unknown

No comments

torstai 6. lokakuuta 2016

Sitä vaan, että minä, Kimmo Penttilä, loiskautin myös lusikkani Tenho -soppaan. Mulla ois työkaverina tässä Huotarin Panu, joka on ollut tässä ohjaajana hankkeen alusta alkaen. Panu on mun mielestä tosi kiva työkaveri. Se osaa niinku teatterijuttujen lisäksi opettaa sirkustouhuja. Ja osaa se piirtää ja soittaa kitaraa ja trumpettia. Ja on se ihan ihmisenäki semmonen... esim. loistava.

Mikä se minä sitte oon? Minä ohjailen ja opetan teatteria. Esiinnynkin, kun siltä tuntuu. Soitan vaikka rumpuja, kun siltä tuntuu ja on aikaa. Käyn siinä sitten lenkillä ja aloitin tollasen painiharrastuksen, missä kaikilla on sellaset kylpytakit päällä ja sitten niitä revitään. Joku brasilian jujutsu (ei liity olympialaisiin). Tykkään leikkiä kaikkien kans.

Kuvassa hetki mun elämästä. Se on markkinointikuva.



Posted on torstaina, lokakuuta 06, 2016 by Unknown

No comments

perjantai 30. syyskuuta 2016

Posted on perjantaina, syyskuuta 30, 2016 by Unknown

No comments

maanantai 26. syyskuuta 2016

http://www.kouvolansanomat.fi/m/Online/2016/09/26/Jo%2025%E2%80%89000%20katsojaa%20%E2%80%94%20Janne%20Kinnusen%20esitys%20koulukiusaamisesta%20n%C3%A4hd%C3%A4%C3%A4n%20tiistai-iltana%20Kouvolan%20kaupungintalossa/2016221307786/456

Posted on maanantaina, syyskuuta 26, 2016 by Unknown

No comments

perjantai 23. syyskuuta 2016

Posted on perjantaina, syyskuuta 23, 2016 by Unknown

No comments

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Hiljattain tuli täyteen 1000 päivää elämää Vaara-kollektiivina. Skumpat jäivät juomatta, mutta sanalle on aina sijansa!

Aloitimme tammikuussa 2014 toimintamme vannomalla kauniiden taiteellisten pyrkimysten nimiin. Keskusjohtajattomuus, seinättömyys, liikkuvuus ja kiertäminen, ekologisuus, solidaarisuus, kollegiaalisuus, yhteiskunnallinen osallistuminen ja aktiivisuus, yhtaikainen juurevuus, nomadius ja operointi satelliittirakenteena, muutamia mainitakseni. Kuten kaikki huolella laaditut suunnitelmat, tämänkin voi nähdä toteuttaneen itseään ja ohjanneen toimintaamme koko sen lyhyen historian ajan.

Kesällä 2016 Rehjan saaressa pohdimme Vaaran kesäleirillä tarvetta päivittää unelmiamme. Tärkeitä, konkreettisia ehdotuksia tuli. Samaan aikaan totesimme olevamme vasta leikki-iän kypsyyden saavuttanut kollektiivi ja vapaa ammattiteatteri; näiden tavoitteiden perusta on yhä jaettu.

Taiteellisesta toiminnastamme voisi erottaa ainakin viisi toisiaan täydentävää, rinnakkaista prosessia ja kertomusta. Ensinnäkin on pitkäjänteisten tutkimusprojektien polku, johon luen ainakin Lönnrootsin, Naiskehon, Tabu-sarjan, Kansallismaiseman ja suomalaisten miesten kosketushistoriaa tutkivan hankkeen. Toiseksi on kiertävän lasten- ja nuortenteatterin polku, jota ovat tallanneet niin Tänään koulun jälkeen, Väärinpäinmaa, Valepidimaa, Avaruusseikkailu 2015, Hamlet kuin Luonto kutsuu ja Luontopolullakin. Kolmannen tien muodostavat ekologisesti orientoituneet prosessit Talvivaaran, Purematta niellyn, Luontopolun ja Luonto kutsuu -esitysten myötä. Neljänneksi yhteiskunnallisesti ja paikallisesti aktiiviset, osallistuvat, dokumentaarista aineistoa usein hyödyntävät, soveltavat ja teatterin uusia todellisuuksia luotaavat polut, jonka varrelta löydämme niin Suuren työttömyysmusikaalin, Läpilyönnin, Omasta selkänahasta -esityksen, Tukikohdan kuin esitystoiminnan sivupoluilla kulkevat hankkeet: Suomen lasten ja nuorten säätiön Tenhon, Välikadun valtaukset, Linnanvirta-tapahtumat, kertaluonteiset esitykset jne. Viidennen reitin maastoa taas ovat mm. sukupuoleen ja kehollisuuteen liittyvät tutkimushankkeet ja esitykset Naiskehoon, Luonto kutsuu ja Nainen - oodi pesäpallolla -esitykseen sekä suomalaisten miesten kosketushistoriaan liittyen. Eikä määrättyä juurevuutta ja klassikkosarjaa sovi sivuuttaa: takana on jo Tukikohtaa, Hamletia, Mirdjaa (Nainen - oodi pesäpallolla) ja edessä mm. Pentti Haanpään Noitaympyrä.

Jako on luonnollisesti pelkkä luonnos, mutta auttaa hahmottamaan suuntia, joita kohti leikki-ikäisemme on kulkenut ja kulkee. On kerta toisensa jälkeen riemullista havaita, että yhteisömme moninaisuudesta ja esitysten erilaisuudesta huolimatta käsialamme tunnistaa. Emmekä silti sijaitse saati toimi yksin tai tyhjiössä. Vastaavat aiheet, työtavat ja taiteelliset unelmat ovat pikemminkin osa jotakin suurempaa ajallista ja taiteenalaamme liittyvää kertomusta. Liitymme kernaasti siihen.

Kokoonnumme näin syksyllä kahden viikon välein juonimaan tulevaa ja pohtimaan käytännön asioita. "Ohjelmistopolitiikaltamme" (sana ei oikein sovi suuhumme) elämme hiljaista syksyä. Yksi uusi ensi-ilta (Luonto kutsuu), muutamia keikkaluonteisia juttuja esityksillä Tänään koulun jälkeen ja Tukikohta. Suunnitelmallista arkea tuottajamme Saran vetämänä. Ja samalla hankkeista: käynnistämme Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kainuun Liiton rahoittaman prosessin, jonka tavoitteena on syventää alueellista toimintaamme ja löytää mm. uusia yleisöjä, liiderinään Elsa. Lokakuussa käynnistyy jälleen uusi Tenho-ryhmä Panun ja Kimmon vetämänä. Hiljattain saimme tiedon pääsystä mukaan Teatteri 2.0:n ja UNO:n suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kehittämishankkeeseen, Uuden näytelmän ohjelmaan. Pitkiä prosesseja, joissa työstyvät niin Lönnroots, Kansallismaisema, Noitaympyrä, Naiskeho kuin suomalaisten miesten kosketushistoriaa tutkiva esityskin.

Olemme pieni ja taloudellisesti vaatimattomalla pohjalla toimiva ryhmä, jonka jäsenistä valtaosa työskentelee lyhyissä, repaleisissa, määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa - käytännössä enimmän osan aikaa siis erillä toisistamme, kuka missäkin leipänsä perässä juosten. Yhteinen aika on kortilla. Viimeksi tänään pohdimme esimerkiksi kuinka polveilevista maratonsähköpostikeskusteluista, joiden luonne on oman mielipiteen esillepulautus ja väärinymmärrys, päästäisiin käytännön arjessa vastuuta ottavaan ja keskustelevampaan suuntaan. Kysymys siitä, millaista yhteisöä haluamme etsiä, luoda ja rakentaa, ei tyhjene tai tule ratkaistuksi. Olemme pyrkineet tarjoamaan jäsenistömme omaehtoiselle taiteelliselle toiminnalle jatkuvan kollegiaalisen tuen ja kaikupohjan. Käytännön tasolla se tarkoittaa usein sitä, että kukin työryhmä sukkuloi omilla radoillaan ja yhteisen keskustelun tai taiteellisen suunnittelun äärelle kurotamme liian harvoin. Työtä on.

Tänään meillä oli ilo kuunnella Kuriton Companyn perustajajäsenen, näyttelijä Heidi Syrjäkarin ajatuksia vapaan ammattiteatteritoiminnan taiteellisista, taloudellisista ja tilallisista ulottuvuuksista. Kuinka raikasta ja avaavaa vain kuunnella ja samalla antaa ajatuksen muhia omamme suhteen! Tällaisia törmäytyksiä ja tuokioita tarvitsemme lisää.

Kotimajakkanamme on toiminut parin vuoden ajan leipomo Pekka Heikkisen toimitiloissa sijaitseva pieni toimisto- ja harjoitustila. Luovumme siitä tämän kuun lopussa. Myöhemmin tänä syksynä avaamme uuden tilan toisaalla Kajaanissa. Samaan aikaan kaupungissamme käynnistellään varovaista keskustelua uuden teatteritalon tarpeesta. Tarpeeseen on helppo yhtyä. Silti kaikki asianosaiset tietävät, kuinka pitkässä kuusessa ja kallista nykyteatterin tekniset ja tilalliset edellytykset täyttävän teatterin rakentaminen on.  Meillä taas on vapaus valita ja toimia ketterämmin ja joustavammin: ajatella teatteri ja näyttämö omalla, omilla tavoillamme. Pystyttää koti uuteen paikkaan, vallata ja luoda uusi näyttämö, ottaa riski, katsoa, millaista avautumista lähiympäristöömme se tuottaa - ja tarpeen tullen luopua yhtä nopeasti.

Siitä loittonee, sitä  lähenee ja siihen kiintyy.  Villistä, kummallisesta, omavaloisesta, moninaisesta, avoimesta yhteisöstä, jossa sijaita, toimia ja vaikuttaa. 1000 päivää ja osia. Ensimmäinen tusina kantaesityksiä on täynnä, noin 35 000 katsojaa tavoitettuna, kymmeniä taiteilijoita työllistettynä, kiertuevisiittien kohdennuttua käytännössä jokaiseen Suomen kolkkaan ja hiukan ulkomaillekin. Itsekritiikki ei ole haihtunut piiruakaan, vauhti ei ole sanoittavasti sokaissut, mutta ylpeitä ja iloisia olemme!

Siis kupillinen (kunnollista!) kahvia Vaaran vuosille! Matka jatkuu, maisemat vaihtuvat, ihmiset ja unelmat muuttuvat - ja jotenkin niin sen tulee ollakin.

 Eino

Posted on keskiviikkona, syyskuuta 21, 2016 by Unknown

No comments

torstai 15. syyskuuta 2016

Posted on torstaina, syyskuuta 15, 2016 by Unknown

No comments

tiistai 13. syyskuuta 2016

Posted on tiistaina, syyskuuta 13, 2016 by Unknown

No comments

perjantai 9. syyskuuta 2016

Kajaanin Runoviikolla ensi-iltansa saanut Vaara-kollektiivin versiointi Veijo Meren Tukikohta -romaanista saa syyskuussa kolme kotiesitystä Generaattorilla.

Myös Hailuodon Teatterifestivaalilla kuluneena kesänä vieraillut vauhdikas pläjäys sai juuri kuvaavan arvion Teatteri-lehdessä, jossa kerrottiin mm. seuraavaa:


"Veijo Meren Tukikohta-romaanissa (1964) tapahtumat ajoittuvat armeijan majoituskäyttöön ottamaan kansakouluun vuonna 1939. Veikko Leinosen dramatisoimassa ja ohjaamassa esityksessä kouluun asettuu pakolaisten vastaanottokeskus.

Roisi nykyteatterillinen kerronta tuo kriisitilan iholle. Osattomuus, kasvottomuus, sekasorto, pelko ja nöyryyttäminen tuntuvat pahalta. Toisaalta arjen hohdottoman romanssin ja makaaberin keppostelun kuvaukset synnyttävät groteskia huumoria.

Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä vaihtuvissa rooleissaan
kristallisoivat hahmojensa halut."

Annina Harju - Teatteri&Tanssi+Sirkus 5/2016

Esitykset Generaattorilla (Kauppakatu 36, Kajaani)

To 15.9. klo 19
Pe 16.9. klo 19
La 17.9. klo 19

Kesto 40 min

Liput 10€ / 15€

Varaukset
p. 050 535 8098
m. vaarakollektiivi@gmail.com

Työryhmä:
Ohjaus & dramatisointi: Veikko Leinonen
Musiikki & äänet: Juho Hannikainen
Valot: Tuomas Laitinen
Visualisointi: Pirkko Paananen
Näyttämöllä: Niko Karjalainen, Kimmo Penttilä

Posted on perjantaina, syyskuuta 09, 2016 by Unknown