keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Tättädää, tässä raportti viime viikon keikkailuistamme! Bonuksena kuvareportaasi: Väärinpäinmaan yksityiskohdat.

Viikon ensimmäinen keikka suuntautui kaupunkimme rajojen sisäpuolelle, Pikku-Ketun päiväkotiin. Päivä oli harmaa ja vähän sateinen, mutta esityksen aurinkoinen maailma nappasi katsojat mukaansa. Yleisö ilakoi ja eli esityksen mukana. Keikka meni mainiosti, kiitos Pikku-Kettu!

Kuljetamme päiväkoteihin patoja, joilla lapset voivat istua.

Lasten ja päiväkotien henkilökunnan lisäksi esitystä seuraavat monesti päiväkodin lelut.

Pikku-Ketussa maailma / ikkuna oli vinossa.

Seuraavan keikan kohteena oli Päiväkoti Pikkutassu, jälleen kotikaupunkimme rajojen sisällä. Starttasimme geneltä luotettavalla keikkamobiilillamme ja huristelimme kohti Lehtikankaan mäkisiä maastoja. Saavuimme paikalle ja pystytimme esityksen. Tila oli tällä kertaa muodoltaan suorakulmio, mutta saimme kyllä esityksen mahdutettua tilaan. Keikka hoidettiin kunnialla, kamat kasaan ja kotia odottelemaan seuraavaa keikkaa. Se suuntautuikin kotikaupunkimme rajojen ulkopuolelle, kauas Sotkamoon saakka.

Esityksessä on monia värejä, muunmuassa punaista ja vihreää.

Vihreä lattia, oranssi matto ja musta kotelo.

Opelin dynaamin ja monitulkintainen logo kuvaa hyvin keikkareissujamme.

Joskus kuski odottaa kanssaesiintyjiään Generaattorin takapihalla,
ja päättää odotellessaan ottaa kuvan blogimerkintää varten.


Viikon viimeinen keikka, Tiilikankaan päiväkoti, Sotkamo. Matka aloitettiin hieman aikaisemmin kuin muiden viikon keikkojen kanssa, klo 7.45. Silti vähän jänskätti että ehdimmekö paikalle ajoissa, ajokeli oli liukas, ja Kajaani-Sotkamo valtatiellä liikennettä aamuruuhkan tapaan. Hyvin kuitenkin kävi, paikalle päästiin ajoissa. Tilaan roudaaminen oli kuin lastenleikkiä: saliin oli ulkoa oma sisäänkäynti ja saimme auton aivan sisäänkäynnin viereen. Aloimme pystyttämään esitystä ja kasaamaan katsomoa yli sadalle katsojalle. Tilaa oli sopivasti, joskin tuntui että aivan kauimmainen rivi jäi jo vähän kauas. Katsojat olivat kuitekin mahtavasti mukana esityksessä, jeah! Esityksen jälkeen meille ojennettiin kiitokseksi hienot eläinhahmo-heijastimet, vau! Ne tulevatkin tarpeeseen näin lumettomassa marraskuussa. Kiitos paljon Tiilikangas, det var trevligt! Esityksen jälkeen pidimme pienen välikaronkan paikallisessa hampurilaisravintolassa, seuraava esitys olisi vasta kahden viikon kuluttua. Tätä kirjoittaessa seuraavaan keikkaan on onneksi enää viikko. Keikkailu koukuttaa.

Penkki, keissi ja kvaakattaja.

Hattu Sotkamossa.

Jäniksen ydin harmaalla pohjalla, valkeat yksityiskohdat.

Grillimauste feat. Ketchup! Siitä on välikaronka tehty.


Ensi kertaan, naatrek isne!

JuhohuJ

Posted on keskiviikkona, marraskuuta 19, 2014 by Unknown

maanantai 17. marraskuuta 2014

Posted on maanantaina, marraskuuta 17, 2014 by Unknown

No comments

Kolme kuukautta tuotannollista työtä Vaaran nimissä pian takana. Kolmannes määräaikaisesta sopparista. 1/3 siitä työajasta, mihin meillä tällä tietoa yhden puolipäiväisen työntekijän nimissä on mahdollisuus.
Mitä tuotin, mitä tein? Mitä Vaaralla tapahtui..

Hämärää.. Mutta vessa toimii!

Syyskuu 2014
- Apurahahakemus nro 1
- kaikkien liitteiden tekeminen from scracth
- uuden tilan ihmettelyä ja kotiutumista
- vaaran esite painoon ja jakoon
- väärinpäinmaalaisten humppailun seuraamista studiossa
- Talvivaaran keikkojen järkkäilyä ja markkinointia

Lokakuu 2014
- Apurahahakemukset nro 2-10 (toiminnan vakiinnuttamista, kiertämistä, produktioita...)
- Väärinpäinmaa ensi-ilta 3.10. -> kiertueelle, kymmenkunta keikkaa
- Tänään koulun jälkeen studiossa
- Talvivaara keikalla Kuopiossa ja Oulussa

Muistitaulu. Keikkalakenteri. Eino on meidän myyntitykki!



Marraskuu 2014
- onko elämää apurahahakemusten jälkeen?
- Väärinpäinmaa kiertueella -> kymmenkunta keikkaa
- tänään koulun jälkeen ensi-ilta 13.11. -> parikymmentä keikkaa
- roosa, työväen sankari! ensi-ilta 15.11.
- hankehakemuksen haarukointa
- musikaalin workshoptyöstöä
- Talvivaaran keikkamyyntiä
- perustettiin kuoro. lounaskuoro!

Kahvia, teetä, keinun syli.

Uutta suunnitellaan, kukin puuhaa omia juttujaan eteen päin. Tämän hetkinen, kaupungissa vaikuttava ydinjoukko tekee, tuottaa ja toteuttaa kaikkea sulassa sovussa, kaikki yhdessä. Vastuu jakautuu, vastuuta otetaan. Se on ihan mahtavaa! Ja kauempana olevien energiat tuntuu täällä asti.

Vuosi toimintaa tammikuussa takana. Volyymi kohillaan. Ulkona on jo vähän lunta, pimeys väistyy.
Janne ja Matias aloittaa kahdeksankymmenen (!) keikan rundinsa huomenna Oulusta. Väärinpäinmaa on ansaitulla tauolla tämän viikon. Roosa pääsi vasta vauhtiin (seuraava veto torstaina klo 18, menkää, ne on ihania!), yksi apurahahakemus odottaa tässäkin kuussa. Lounaalla lauletaan ja iltapäivällä palaveroidaan.
Jottei totuus unohtuisi.. Kylymä! Vielä hymyilyttää, pakkasta ulkona vasta pari astetta. Juuso!?

Leipomon takaovi ei oo auki, vaan lukossa, mutta avaan sen jos tulet kylään. Pikkujouluihisi keksitään jotain kivaa, jos tarvitset ohjelmaa. Ja yhteistyökuviot kiinnostaa aina!

- Sara
p. 041 459 8940



Posted on maanantaina, marraskuuta 17, 2014 by Unknown

No comments

perjantai 14. marraskuuta 2014

Posted on perjantaina, marraskuuta 14, 2014 by Unknown

No comments

torstai 13. marraskuuta 2014

Posted on torstaina, marraskuuta 13, 2014 by Unknown

No comments

Posted on torstaina, marraskuuta 13, 2014 by Unknown

No comments

Posted on torstaina, marraskuuta 13, 2014 by Unknown

No comments

tiistai 11. marraskuuta 2014

- Kato, tuo on jänis!
- Ei se ole jänis, se vaan esittää jänistä.


Väärinpäinmaan neljäs keikkaviikko humpsahti mennä viime viikolla. Tiiviissä neljän päivän ryppäässä vedettiin viisi aamuista vetoa yhteensä päälle kolmellesadalle mukulalle ja päiväkodin tädille/sedälle.  Boogie jatkuu edelleen railakkaana!

Kuvatodisteiden perusteella voidaan todeta vain Hannikaisen
läsnäolo Puolangan monitoimitalolla tiistain keikka-aamuna. 

Ensimmäinen pidemmän matkustamisen vaativa keikka oli tiistaina Puolangan monitoimitalolla, jonka patjoista ja penkeistä koostuvaan katsomoon kokoontui päiväkotiryhmiä ja perhetupalaisia. Puolanka otti esityksen innokkaasti vastaan. Jopa niin innokkaasti, että Kanin Gutarin takaa-ajoon osallistui Prinsessan lisäksi myös yksi parivuotias urhollinen tyttö. Taisi vaan käydä niin, että äiti ehti ottaa tyttönsä kiinni ennen kuin tyttö nappasi Kaninin.

Puolangalla saatiin pullaa ja kahvia, kiitos!




Keskiviikkona esiinnyttiin Purola-Puistola kyläyhdistyksen ylläpitämällä Pupulan kylätalolla. Ja mikä mahtavaa, yön aikana oli satanut 30-40 senttiä lunta, joten vanhassa kyläkoulussa oltiinkin ihan Winter Wonderlandin keskellä. 

Niin kuin kuvasta näkee, maihinnousukengät ovat sangen suosittua muotia meidän kiertueryhmässä. Nauhojen taiteilu kiinni on kuitenkin aina roudatessa (yhdellä kädellä, kun toisessa on paljon muuta kamaa) suhteellisen haastavaa, joten Mari on ratkaissut asian kätevillä keikkakengillä: kumpparit syyssäässä on aina paras valinta!
Ohjaaja lahjoi meitä suklaakonvehdeilla! Mums! Voidaan esittää esitystä vielä jatkossakin!
Torstaina jatkui luminen taivallus, mutta onneksi keikkamatka oli lyhyt - ja varmasti lyhin koko kaudelle. Vierailimme aamulla Seminaarin päiväkodilla normaalikoulun entisissä tiloissa. Tiivistä tunnelmaa riitti, kun pienehköön nukkumahuoneeseen ahtautui yli seitsemänkymmentä aktiivista lasta esityksen kanssa. Mutta kaikesta huolimatta, innostunut tunnelma oli käsinkosketeltava!

Kuulin myös huhuja kylillä, että jotkut lapsista olivat pyytäneet päästä katsomaan esitystä uudelleen heti päivärunien jälkeen. Esitys teki siis näemmä vaikutuksen.


Lunta, sitä riitti viime viikolla.


Perjantai oli erikoishommien erikoispäivä, sillä mentiin ekaa kertaa jollain toisella autolla keikalle. Keikka-auton pakkaaminen on joka kerta yhtä tarkkaa puuhaa. Auton pakkaaminen on ehkä näiden vaihtuvien keikkatilojen kanssa ainoa asia, joka on oikeasti päässyt rutinoitumaan ja tuo sitä tiettyä toistoa päivien aloitukseen.

Noh, veden, lumen ja pakkasen yhteisvaikutuksena tästä toisesta keikka-autosta oli sitten päässyt jäätymään niin apukuskin ovi, toinen takaovi kuin takakonttikin. Kyllähän sinne ketterät kaverit saa kamansa ja itsensä mahtumaan, mutta suht tiivistä tunnelmaa oli ilmassa.

Lisäksi meillä oli eka keikkapaikka, jossa vedettiin kaksi esitystä. Esitysten välissä oli puolisen tuntia taukoa, missä oivallisesti ehti laittaa kamat taas paikalleen ja juoda päiväkodin tarjoamat kahvit (ja se suklaa - miksi ei ikinä muista ajoissa, että se on huono ajatus just ennen vetoa?). Kiitos kahveista Mäntylä!

Juorut liikkuu nopeasti päiväkodin sisällä ja kun toisen vedon katsojat alkoivat valua katsomoon, tuli muutama poika tomerasti salapoliisiotteella paikalle: "Missä se hirviön on?!"

Meidän esitys mahtuu kepoisasti myös viisioviseen farmarimalliseen autoon. 

Nyt Väärinpäinmaahan on päässyt osallistumaan 19 esityksessä yli tuhat katsojaa. Tälle vuodelle on enää kuusi esitystä ennen kuin paketti laitetaan jouluteloille. Keväällekin tätä riemua vielä riittää ja joitamia keikkapäiviä on myös vapaana, jos haluat/te tilata esityksen omaan kuntaanne/päiväkotiinne!

Alataan pastialle eli palataan astialle!
Siippa hetten!

nisievreT
oraK


Posted on tiistaina, marraskuuta 11, 2014 by Unknown

No comments










Posted on tiistaina, marraskuuta 11, 2014 by Unknown

No comments

tiistai 4. marraskuuta 2014

Viikko piti sisällään vierailuesitykset Vanamon, Kontinjoen ja Hoijakan päiväkodeissa. Lisäksi sunnuntaina esiinnyimme kotoisasti Generaattorilla.

Iloa, innostusta, jännitystäkin olemme herättäneet lapsiyleisössä. Esitysten jälkeen haastattelin lapsia,
tässä kooste lasten kertomista seikoista, jotka jäivät esityksestä mieleen:

       "Mukavaa oli, kun värit katosi."

       "Minustaki lähti värit, en tiedä miksi."

       "Minulle tuli mieleen jäätelö, en tiedä miksi, kun aivot sanoo."

Kätönlahden päiväkodin lapset lähettivät terveisiä Väärinpäinmaan tekijöille piirrustusten muodossa. Emman Väärinpäimaassa lahjapaketit leijuvat vähän.



Mairen piirrustuksessa on telkkari katossa, kakku ja kukkia pöydällä.

Mikä esityksessä oli hauskaa?


       "Vauva."

       "Värijuttu, kun tuli hirviön suusta."

       "Kun puhuitte väärinpäin, ja ajoitte autolla väärinpäin."

       "Vauvanvaipasta tuli pötkö värejä."

       "Kivointa oli, kun te juoksitte. Se oli myös hauskaa, kun se kuningatar naamioitui lapseksi."

       "Laulu, kun kitaralla soitettiin."

       "Kun se Prinsessa jahtasi Kuningatarta

Anni on piirtänyt tavaroita, jotka ovat ihan väärin päin. Kuu ja aurinko ihan samaan aikaan.


                                                                       Entä jännittävää?

Veikan piirtämä dinosaurus: Se Rex.
"Jännittävää oli se, kun pupu sano.. emmä muista   mitä."

"Tyrannosaurus Rex jännittävä, kun se oli elävä. Luulin, että se oli viimeinen dinosaurus."

"Minusta oli jännittävää, kun pupun korvat heilu."




Keikkailu jatkukoot!


Tervehtii Mari




Posted on tiistaina, marraskuuta 04, 2014 by Unknown

No comments


Posted on tiistaina, marraskuuta 04, 2014 by Unknown

No comments

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Posted on sunnuntaina, marraskuuta 02, 2014 by Unknown

No comments