LUONTO KUTSUU - JA SE ON HÄTÄHUUTO +13-vuotiaille


Luonto kutsuu -prosessidraama käsittelee ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen käyttöä nuorten näkökulmasta käsin. Fiktiivisen draaman maailma sijoittuu ympäristökriisin jälkeiseen lähitulevaisuuteen, jossa eletään resurssipulan ja luonnonlakien ehdoilla. Prosessidraamassa osallistujat pääsevät itse vaikuttamaan tarinan kulkuun ja yhteisön rakentamiseen. Draaman tavoitteena on saada nuori kokemaan itsensä ja omat valintansa aktiivisena osana ympäristöä ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Draamallinen työskentely mahdollistaa vaikean ja laajan aiheen tunnepohjaisen käsittelyn, kannustaen yhteistyöhön ja luovaan ongelman ratkaisuun. Luonto kutsuu ei pyri opettamaan yhtä oikeaa ajatusmallia vaan tarjoaa tilan reflektoida aihetta ja tarkastella omien arvojen ja maailmankuvan rakentumista.


Kesto: 90 min. Ryhmäkoko max. 40 oppilasta / ryhmä.

Toteutetaan ulkona, koulun lähiympäristössä. Ei vaadi kuljeltusta.

Ennakkomateriaalina Luonto kutsuu -videoalustus (kesto 10 min).

Prosessidraamaan kuluu toiminnallinen materiaali- ja jälkityöpaketti (kirjallisena), jonka kautta teemoja voidaan syventää ryhmän opettajan johdolla.

Ohjaajina teatteri-ilmaisun ohjaajat (AMK) Elsa Lankinen ja Hanna-Mari Hotta


LUONTOPOLULLA 5-8-vuotialle


Luontopolulla - draamaseikkailu tarjoaa tarinoiden, musiikin ja luovan leikin kautta kokemusten selkäreppuun herkullisia eväitä syventämään lasten omaa luontosuhdetta. Luontopolulla kannustaa ympäristön tarkkailuun, luonnon kunniotukseen, sekä lähiluonnossa leikkimiseen ja liikkumiseen. Tarinallinen muoto kutsuu osallistumaan, tukee lasten luovuutta, ryhmätyötaitoja ja avaa kaikkia aisteja. Lapsena luotu luontosuhde tukee kehitystä ja tarjoaa pohjan elämänmittaiselle kiinnostukselle ympäristöä kohtaan.


Kesto: 45 min. Ryhmäkoko max. 20 oppilasta / ryhmä.

Toteutetaan koulun sisätilassa (luokkahuone/liikuntasali).

Draamaseikkailuun kuuluu toiminnallinen jälkityöpaketti (kirjallisena), jonka avulla teemoja voidaan syventää ryhmän oman opettajan johdolla.

Ohjaajina Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Elsa Lankinen ja musiikkipedagoki (AMK) Juho Hannikainen




Lisätietoa: Elsa Lankinen / 0405918992 / vaarakollektiivi(at)gmail.com


NAINEN - OODI PESÄPALLOLLA

Nainen - Oodi pesäpallolla on L. Onervan esikoisteokseen pohjautuva musiikillinen näyttämöteos, joka pohtii naiseuden problematiikkaa pesäpallo-ottelun säännöillä. Teos saa tekstimateriaalin L. Onervan esikoisromaanista Mirdja (1908) sekä Pesäpalloliiton julkaisemasta pesäpallon sääntökirjasta.

Nainen - Oodi pesäpallolla kertoo tarinaa Mirdjasta, joka ei halua kiinnittyä parisuhteeseen. Tarina kulkee Mirdjan nuoruusvuosista hamaan hautaan asti. Esityksessä nähdään niin Mirdjan irtosuhdeseikkailuja kuin hänen ystävyytensä Rolf Tanne -nimiseen filosofiin sekä avioliitto Runar Söderbergin kanssa. L. Onervan runollinen ja kaunis yli sata vuotta vanha kieli kertoo esityksessä ikiaikaista tarinaa rakkauden problematiikasta, uskaltamisesta sekä tyytymisestä.

Vaara-kollektiivin tuottamassa esityksessä L. Onervan klassikkoteos saa näyttämölle parikseen dynaamisen ja tiukkahenkisen pesäpallo-ottelun. Esityksen dramaturgia toteutuu pesäpallo-ottelun säännöin. Heittää! Täällä! Juokse! Kuolee!

Dramatisointi ja ohjaus:
Karoliina Kuvaja
Sävellys:
Matias Nieminen
Visuaalinen suunnittelu:
Pirkko Paananen
Esiintyjät:
Juha Hurme
Onerva Kärkkäinen
Satu Lipponen
Matias Nieminen
Esa-Matti Smolander



*

TUKIKOHTA

Tukikohta on Veijo Meren 1964 ilmestynyt romaani, joka asemoituu syksyyn 1939 ja talvisodan odotukseen. Romaanin tapahtumat sijoittuvat rajan pinnassa sijaitsevalle kansakoululle, jolle saapuu joukko suomalaisia sotilaita. Kaivetaan asemia, valmistaudutaan naapurin hyökkäykseen ja kuulostellaan tulevaa. Seuraa absurdeja tapahtumia: yksi mies viedään Valpon kuulusteluihin ja tuodaan takaisin, toinen keppostelee näytellen kuollutta ja aiheuttaen hämmennystä, kolmas päätyy romanssiin koulun opettajaren kanssa. Tempoilevaa ja eloisan sekavaa sotaan valmistautumista seuraa hyökkäys, joka pyyhkäisee sotilaat mennessään.

Vuonna 2016 tukikohdan ottaa haltuunsa, ei Suomen armeija, vaan pakolaisten vastaanottokeskus, joka levittäytyy suomalaiseen kansakouluun. Sotilaiden tilalla on pakolaisten armeija. Terroristiksi epäilty pakolainen viedään kuulusteluihin, toinen näyttelee itsemurhan tehnyttä, kolmas maahanmuuttajaehdokas hankkiutuu väleihin talon ainoan naisen kanssa. Lopulta seuraa suomalaisen hirviporukan hyökkäys, joka pyyhkäisee pakolaiset mennessään. Paon jälkeen takarintamalla keskustellaan hyökkäyksen jälkeen sotilaallisista yksityiskohdista.

Romaani on kirjoitettu pitkälti dialogin muotoon ja sen arvo piilee Meren absurdin humoristisessa otteessa. Pinnalta tarkoituksettomat tapahtumat tempaavat ihmiset mennessään ja pyörre on valmis iskevän dialogin kuljettaessa romaanin hahmoja.

Tukikohta on romaanissa moneen suuntaan aukeava käsite. Toisaalta kyse on kansakoulusta, suomalaisen kansakunnan rakentamisen tukikohdasta. Sotilaiden saapuessa kansakoulusta muovautuu sotilaallinen tukikohta, jotain puolustettavaa, jonka seinien sisällä tapahtuu suomalais-kansallinen absurdi näytelmä.

Täysin makaaberi versiointi vähät välittää poliittisesta korrektiudesta ja siitä saako suomalainen näyttelijä asettua pakolaisten näkökulmaan. Näin tehdessään Vaara-kollektiivin dramatisointi syöksyy päin Veijo Meren perusaihetta: ihmistä tuntemattomaksi muuttuneen lähitulevaisuuden edessä.

Teoksen dramatisoi ja ohjaa Veikko Leinonen ja siinä näyttelevät Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä. Musiikista ja äänisuunnittelusta vastaa Juho Hannikainen.

Esitys sai ensi-iltansa Kajaanin Runoviikolla 2016 juhlistaen kesällä 2015 poisnukkuneen Veijo Meren elämäntyötä Suomen suurimman sanataidetapahtuman yhteydessä.

Syksyllä esitys siirtyy Vaaran kiertueohjelmistoon.


*

LÄPILYÖNTI - Pieni kiertävä nykykansannäytelmä

Läpilyönti – Pieni kiertävä nykykansannäytelmä tarkastelee pienten, itäsuomalaisten paikkakuntien ilmiöitä, perinteitä ja identiteettiä, sekä elämää rajaseudulla. Projekti tutkii: Mistä muodostuu pienen paikkakunnan identiteetti? Mitä on kotiseuturakkaus? Millaisia normeja/ tapoja / tabuja kyläyhteisöissä noudatetaan? Millaista on elämä itäisellä rajaseudulla? Mitä muuta tänne mahtuu kuin susipelkoa ja pesäpalloa? Millaisia rajoja me muovaamme ympärillemme? Onko turvallisen yhteisöllisyyden kääntöpuolena ahdasmielisyys? Kuinka käy yhteisön normeista poikkeavalle? Millainen on minun kotini ajassa, jossa globaalin maailman ilmiöt lisäävät vastakkainasettelua ihmisten välille? Miten käy identiteetille, kun juuret katkeavat ja rajat suljetaan?

Esitys on puheenvuoro rajaseutujen identiteetin, kulttuurin, perinteiden ja erilaisuuden ymmärtämisestä. Produktio tarjoaa sekä tekijöilleen että kokijoilleen mahdollisuuden peilata ja tutkia omaa juurellista identiteettiään.Produktion tavoitteena on luoda kohtaamisia sekä uusia vireitä kontakteja eri sukupolvien, paikkojen ja toimijoiden välille.

Esityksen valmistusprosessi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Käsikirjoituksen pohjana oleva materiaali koostuu haastatteluista, sukupolvien välisistä kohtaamisista, juurien ja rajojen tutkimisesta, kansantarinoista, identiteetin muutoksesta sekä tekijöiden omasta kokemushistoriasta. Lisäksi esityksen materiaaliksi kerätään kokemuksia ja tarinoita pienillä paikkakunnilla eläviltä / eläneiltä.

Pienet taajamat, hiljenevä maaseutu ja rajaseudulla eläminen ovat yhdistäviä tekijöitä pienillä paikkakunnilla koko itäisessä Suomessa sekä Karjalassa. Sotahistoriamme antaa oman leimansa identiteettiin rajaseuduilla. Sotien seurauksena osa juuristamme jäi rajan taakse ja rajat suljettiin.

Läpilyönti on syntynyt yhteisestä tarpeesta tutkia juuria, rajoja, ajan ja identiteetin muutosta. Produktio läpilyö mielen, maakunnan ja valtioiden rajoja ja etsii yhteisiä jaettuja juuriamme.

Esitys on ensimmäinen osa teatteri-ilmaisun ohjaaja Ninnu Karttusen Kotini-trilogiasta, jossa Karttunen tutkii itseään osana erilaisia yhteisöjä, etsii uusia kohtaamisia ja kokeilee taiteen rajojen venyvyyttä.

Työryhmä: Ninnu Karttunen, Elsa Lankinen, Panu Huotari, Tommi Tihtarinen ja tuottaja Miia Kauppinen





OMASTA SELKÄNAHASTA 
Hoitaja voimansa lähteillä. Kantaesitys 25.11.2015. 

Kiertävä teatteriesitys ja työpaja hoitotyön haasteista

Kaksi näyttelijää, kaksi tuntia aikaa ja hoitoalan työpaikka tosielämän supersankareineen - siinä Omasta selkänahasta -esityksen ainekset. Esitys tutkii, mistä hoitaja saa voimavarat vaativaan ja kiireiseen työhönsä? Vakavan aiheen  alta hersyää onneksi myös vapauttava nauru!

Esitystä varten haastatellaan hoitoalan eri tehtävissä ja asemissa toimivia ammattilaisia aina työharjoittelijoista johtoportaaseen. Käsikirjoitus tehdään haastatteluiden pohjalta. Tyylillisesti esitys liikkuu dokumentaarisen draaman ja farssin maastoissa. Toiminnallisessa työpajassa pureudutaan hoitajan työhön, keskustellaan osallistujien omista kokemuksista ja tutustutaan omaan työyhteisöön uudesta kulmasta. Esitys ja työpaja soveltuvat erinomaisesti osaksi tyhy-toimintaa. Esitys on kevyesti liikuteltavissa ja soveltuu esitettäväksi erilaisissa tiloissa. Tilattavissa nyt!

Ohjaus, käsikirjoitus, puvustus, lavastus, esiintyjät: Panu Huotari ja Kimmo Penttilä

Kesto
esitys: 1h
esitys & työpaja: 1h + 1h
esitys & keskustelu: 1h + 0,5h
Tilaukset ja lisätietoa: sakaripenttila@gmail.com tai 045 650 8277

*

VÄÄRINPÄINMAA

Päiväkoteja kiertävä musiikkiteatterikantaesitys. Ensi-ilta 3.10.2014. 

Lapset syöksyvät huimaan seikkailuun kohti maata, jossa kaikki on hupsunkurisesti toisin: Väärinpäinmaata hallitsevat lapset, linnut ja kukkaset.  Mutta jokin on Väärinpäinmaassakin hullusti - sen värit ovat alkaneet kadota! Mutta minne? Ja miksi? Arvoituksen ratkaisemiseksi tarvitaan kiireesti lasten apua - ja ripaus taikuutta!

Esitystä rytmittävät musiikki, taikuus ja mukaansatempaavan osallistava ote. Hurmaavan seikkailutarinan varrella törmätään niin arkoihin tyrannosauruksiin, hullunkurisiin tietäjiin kuin juoniviin vauvahallitsijoihin. Väärinpäinmaa soveltuu erinomaisesti ensimmäiseksi teatterikokemukseksi ja tarjoaa lukuisia lapsen ajattelua ja mielikuvitusta stimuloivia haasteita vastakohtien hahmottamisesta nurinkuriseen ilonpitoon.

Käsikirjoitus: Eino Saari ja työryhmä
Ohjaus: Eino Saari
Musiikki: Juho Hannikainen
Visualisointi: Soile Savela
Näyttämöllä: Juho Hannikainen, Hanna-Mari Hotta, Karoliina Kuvaja ja Mari Pitkänen (Sara Saxholm / Jonne Putkonen)

Ikäsuositus: 2+ (myös päiväkodin pienimmät tervetulleita)
Hinnat: kiertuepaikan mukaan, kysy lisää
Tila: soveltuu esitettäväksi missä tahansa päiväkodin omassa tilassa, jossa on vähintään 4 x 4 m tilaa näyttämölle. Katsojia mahtuu päiväkodin tilaresurssien mukaan. Tilattavissa myös muihin esitystiloihin (salit, kulttuurikeskukset, teatterit jne.).
Esityksen kesto: 40 min.
Pystytys- ja purkuaika: 45 min. ennen esitystä, 10 min. esityksen jälkeen

Huom! Tilattavissa myös vironkielisenä esitysversiona!

Lisätiedot ja tilaukset:
Eino Saari
Tel. +358503619439
eino.saari@gmail.com

*

TÄNÄÄN KOULUN JÄLKEEN

Yläkouluja kiertävä kantaesitys kiusaamisesta. Jo yli 170 esityskertaa. Ensi-ilta 13.11.2014.

Tänään koulun jälkeen on esitys lapsista, jotka vihaavat maanantaita.
Tänään koulun jälkeen on esitys jätkistä, jotka tulevat tänään.
Tänään koulun jälkeen on esitys hiljaisista hyväksyjistä.
Tänään koulun jälkeen on esitys vanhemmista, joiden mielestä kiusaaminen kuuluu lapsuuteen.

Tänään koulun jälkeen on kurkkuun juuttunutta naurua, slapstickiä,  sirkusta ja punkkia pakattuna yhteen matkalaukkuun ja 45 minuuttiin. Esitys sisältää yleisökeskustelun.

Käsikirjoitus: Janne Kinnunen ja Eino Saari
Ohjaus: Eino Saari
Musiikki: Matias Nieminen
Puvustus: Piki Paananen

Rooleissa: Janne Kinnunen ja Matias Nieminen

Tuotanto: Kajaanin kaupunginteatteri & Vaara-kollektiivi

Kiertue-esitys, tilattavissa yläkouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Ikäsuositus 12+.

Esitys soveltuu esitettäväksi niin luokkahuoneissa kuin isommissa tiloissa (max. 100 hlöä/esitys).

Tiedustelut ja kiertuemyynti
Eino Saari p. 0503619439 / eino.saari(at)gmail.com.