torstai 30. tammikuuta 2014

Eräs seikka on kiusannut itseäni aivan Talvivaaran kaivoshankkeen alusta alkaen ja viime aikoina esityksen harjoituskauden käynnistyttyä tämä pääni sisäinen ristiveto on vain pahentunut. Ei, en nyt tarkoita kaivosyhtiön tekemiä munauksia, jotka toki tunnustan. Tarkoitan sitä sisäistä ristiriitaa, joka Talvivaaran ja koko kaivannais- ja luonnonvarateollisuuden ympärillä velloo. Ai että mistäkö puhun. Sallinette jos hieman raotan.

Viime elokuussa saimme jälleen kuulla median toitottavan jokasyksyiseen tapaansa meidän elävän velaksi pallollamme. Ja mikä pahinta: luonnonvarojen loppumaton velkakierre oli entisestään syventynyt edellisvuodesta. Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan ihminen kulutti viime vuonna 2013 uusiutuvat luonnonvarat loppuun 20. elokuuta. Vielä vuonna 2009 nk. "ylikulutuspäivä" koitti "vasta" syyskuun lopussa. Tästä johdettuna on arvioitu, että ihmiset tarvitsisivat nykykulutuksella mitattuna 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Näiden lukujen valossa ihmiskunnan tulevaisuus näyttää aika synkältä.

Mutta tämä on vain pintaa. Poraudutaanpa kerralla vähän syvemmälle. Tiedättekö mihin kaikkeen nikkeliä tarvitaan? Ohessa lyhyt lista nikkelin ja sen johdannaisten käyttökohteista: rakennukset ja sillat, autojen, moottoripyörien, rekkojen, linja-autojen, junanvaunujen, lentokoneiden ja laivojen rungot, kuljetussäiliöt, polttoaineet, vesiputket, hanat, piirilevyt, sellu- ja paperiteollisuuden, energiateollisuuden ja kemikaaliteollisuuden laitteet, lasiteollisuuden ja lannoiteteollisuuden sovellukset, sairaalatyökalut, aterimet, kattilat, keittiö- ja hygieniapinnat, ladattavat paristot, matkapuhelimien, kannettavien tietokoneiden ja sähköautojen akut sekä CD-, DVD- ja kovalevyt. Myös elintarvikkeissa kuten vihanneksissa, hedelmissä ja pähkinöissä on nikkeliä. Nikkeli on terveyden kannalta haitallinen tai allergisoiva esim. hengitysteitse saatuna, mutta silti jopa ihmiselimistö tarvitsee nikkeliä n. viisi mikrogrammaa päivässä.

Ymmärrätte varmaan mihin pyrin. On vähintäänkin paradoksaalista vastustaa Talvivaaran toimintaa - ja anteeksi että sanon näin - pelkästään ympäristöperustein ja kartuttaa samalla kassaa uutta mäkkiä, levaria tai perheautoa varten - jotka jo lähtökohtaisesti ovat luonnon tasapainon vastaisia pyrkimyksiä. Viherpesua puhtaimmillaan, ruohonjuuritasolla. Tässä mielessä Talvivaara tulisi mielestäni ennen kaikkea nähdä tuon meille oi, niin rakkaan kulutusvimman vertauskuvana. Poissa silmistä, poissa mielestä! Kaivos on kipeä muistutus kotimme ja omantuntomme laitamilla siitä mitä olemme, mutta minkä niin kovin hartaasti tahtoisimme kieltää.

Entä mihin tästä? Jatkaako vai pysähtyä? Ja jos pysähtyä niin mitä seuraavaksi? Oikoreitit on pian kuljettu eikä kiertoteitä ole.

Työryhmän puolesta,

Toivo



Kuva: Khalid S.M. Imran




Posted on torstaina, tammikuuta 30, 2014 by Unknown

No comments

keskiviikko 29. tammikuuta 2014


Posted on keskiviikkona, tammikuuta 29, 2014 by Unknown

No comments

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Kolmetoista päivää Tabun ensi-iltaan. Yksi esiintyjistä kuumeessa ja vatsataudissa, toinen sairastelevaa mummoaan Kuhmossa hoitamassa, kolmas kaiketi terve, neljäs kestoflunssassa. Torstaina mentiin ekan kerran "läpi". Lainausmerkit johtuvat siitä, että esityksestä puuttuu vielä ainakin kaksi palasta, ja moni jo-olevakin on vielä kauniisti sanottuna kesken. 83 minuuttia materiaalia olemassa, mitään ei opeteltuna, kovin sinnepäin harjoiteltua kaikki, puvustus levällään, biisejä puuttuu. Valot rakennetaan 1-2 illassa, ensi viikolla on viiden päivän harjoitustauko. Huhhuijaa!

Ja samalla hengenvedolla: näkee että osuu ja uppoaa. Torstaina tuli ekan kerran sellainen olo harjoituksissa, että tästähän tulee pirun hieno juttu. On siihen luottanut ennenkin, mutta aina sitä jotenkin pelkää, epäilee ja empii. Pöytä-, esine- ja musiikkiteatterin ohessa voi täydellä syyllä puhua rituaaliteatterista. Suomalaisten, myös meidän itsemme, kuolemasuhteen tarkasteleminen tuo väkisin esiin kysymyksen sen hoitamisesta ja parantamisesta ja siten muutoksesta. Nämä jos mitkä termit istuvat rituaaliajattelun pirtaan kuin kirves koivupölliin.

Esityksiä ja katsomopaikkoja on vähän, joten mars sieltä lippuja varaamaan! Täältä tullaan. Kyllä.

 eino

Posted on sunnuntaina, tammikuuta 26, 2014 by Unknown

No comments

torstai 23. tammikuuta 2014

Kuvia Tabun musatreeneistä, tilasta ja jaksosta "Muiden kulttuurien kuolemasuhde".






Posted on torstaina, tammikuuta 23, 2014 by Unknown

No comments

maanantai 20. tammikuuta 2014

Talvivaaran harjoitukset etenevät määrätietoisesti kuin nikkelijuna raiteillaan. Esityksen ensimmäinen puolisko on vähitellen alkanut löytää omat muotonsa ja mielensä, vaikka mahtuu mukaan tosin vielä monta ammottavan mustaa aukkoakin. Viime aikoina olemme tehneet tuttavuutta viherpiipertäjien kanssa ja sekoittaneet kemikaalicocktaileja. Ohessa muutamia välähdyksiä.







Kuvat: Khalid S.M. Imran

Posted on maanantaina, tammikuuta 20, 2014 by Unknown

No comments

Tabun esityspäivät ovat varmistuneet. Generaattorin tiukkaakin tiukemman kevätaikataulun takia vetoja on toistaiseksi tiedossa niukasti, joten liput kannattaa varata ajoissa.

Esitykset

to 6.2. klo 19 ennakko
la 8.2. klo 19 ensi-ilta
pe 14.2. klo 19 toinen
la 15.2. klo 19 kolmas
la 15.2. klo 22 neljäs (huom! yönäytös)
to 20.2. klo 19 viides
su 23.2. klo 19 kuudes
pe 14.3. klo 19 seitsemäs
la 15.3. klo 19 kahdeksas

Liput 10 / 8 euroa. Alennusoikeutettuja työttömät, opiskelijat, varusmiehet, teatterialan ammattilaiset ja vähävaraiset. Kesto n. 1 h 30 min (tarkentuu vielä). Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. Lippuvaraukset vaarakollektiivi(at)gmail.com tai p. 08626061 (Gene) / 0503619439 (Eino).

Posted on maanantaina, tammikuuta 20, 2014 by Unknown

No comments

torstai 16. tammikuuta 2014

Posted on torstaina, tammikuuta 16, 2014 by Unknown

No comments

keskiviikko 15. tammikuuta 2014


Posted on keskiviikkona, tammikuuta 15, 2014 by Unknown

No comments

tiistai 14. tammikuuta 2014

Mietin viikonloppuna tätä kaikkialta Tabu-esitykseen läpitunkevaa puhumattomuuden teemaa ja ajoittaista matkanteon tökkimistä, kunnes tajusin, että puhumattomuus on kaikkien tabujen luonne. Ja siksi niiden käsitteleminen kysyy niin paljon puhetta, epäilyttäviä tunteita, rohkaisua, rohkeutta.

Vajaa neljä viikkoa ensi-iltaan. Koko paketti iloisesti levällään, samanaikainen hirvitys ja hyvä pöhinä tästä. Mitä vaikeampaa on, puhuminen, jakaminen, sitä lähempänä ollaan. Ja sieltä se jo puhkeaa, kuulen sen.

Tällä viikolla keskitymme neliosaisen alkujakson (Suomalaisen kuolemasuhteen historia / Omat juuret / Pommi ja tequila / Äkkikuolemat) jälkeiseen osuuteen, joka sijoittuu paikkaan nimeltä Vaikeimpien tunteiden huone ja rakennamme esitykseen unijaksoa. Esityksestä on hiljalleen kuoriutumassa jonkinlainen juhla ja rituaali. Juhla kuolleille, muistojen vuolaalle virralle, tunteille. Parantamisrituaali. Puhetta piisaa, ja tekoja.  Markkinointilauseiksi tämä materiaali ei vielä taivu.

Tabu, tuo negatiivinen pyhä. Kun pyhä on positiivinen ja kunnioitusta herättävä, niin tabu on ulossuljettua, kielloin suojattua. Tabu liitetään epäpuhtaaseen pyhään.

Viisi vuotta vanhassa Ylioppilaslehdessä dosentti Terhi Utriainen pohtii tabun ja kuoleman suhdetta:

"Yhteisen uskonnon murentuminen on entisestään hankaloittanut suhtautumista universaaliin kuoleman tabuun. Maallistumisen myötä on kadonnut usko kuolemanjälkeiseen elämään ja jälleennäkemiseen tuonpuoleisessa.”Olemme neuvottomia puhumaan kuolemasta. Emme esimerkiksi tiedä, miten lohduttaa jotakuta, joka on menettänyt jonkun tai jotakuta, joka on kuolemaisillaan”, kertoo dosentti Terhi Utriainen Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta.

Utriaisen mukaan kuoleman tabua vahvistaa nuoruuden ja terveyden ihannointi. Elämme kuin kuolemaa ei olisikaan. Kuolemankäsitykseen liittyy kiinnostava trendi: Suomessa ja muissa länsimaissa on alettu uskoa jälleensyntymään.

Utriainen arvelee trendin johtuvan ainakin osittain siitä, että ajatus kuoleman lopullisuudesta on liian raskas. ”Moni pitää ovea pikkuisen raollaan. Se on minusta pirun ymmärrettävää, on kysymys sitten omasta itsestä tai läheisestä.” Ristiriitaista kyllä kuolemakielteinen kulttuurimme on samaan aikaan nekrofiilinen. Kuolema on meille pakkomielle, jonka kohtaamme jatkuvasti viihteessä ja uutisissa.

”Emme siedä ajatusta hitaasta kuolemasta, jollainen minua ja sinua todennäköisimmin odottaa. Sen sijaan nopeat action- tai katastrofikuolemat ovat silmiemme edessä koko ajan”, Utriainen huomauttaa."

Posted on tiistaina, tammikuuta 14, 2014 by Unknown

No comments

maanantai 13. tammikuuta 2014

Talvivaaran harjoituskausi on käynnistynyt!





Kuvat: Khalid S.M. Imran

Posted on maanantaina, tammikuuta 13, 2014 by Unknown

2 comments

Vaaran ensimmäisen kevään toinen päätuotanto on dokumenttiteatteria, tutkivaa journalismia, hi tech -esitystekniikkaa ja fiktiota rohkeasti ja ennakkoluulottomasti yhdistelevä Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Esitys saa ensi-iltansa Kajaanin Generaattori -näyttämöllä 3.4.2014. Esityksen ohjaa ja käsikirjoittaa kajaanilainen Veikko Leinonen.


Posted on maanantaina, tammikuuta 13, 2014 by Unknown

No comments

lauantai 11. tammikuuta 2014

VAARA-KOLLEKTIIVI SYNTYI KAJAANIIN

Uusi esittävän taiteen ammattiryhmä työllistää itsensä ja hakee valtionosuuksia Etelä-Suomen ulkopuolelle. Luvassa kantaesityksiä: Talvivaara, tabuja, Lönnrot 2.0, Litium6 ja Suuri työttömyysmusikaali. 

kuvateksti: Kainuuseen perustettiin uusi vapaa ammattiteatteri ja esittävän taiteen kollektiivi, joka kantaa nimeä Vaara. Perustava kokous pidettiin Vimpelinvaaralla. Kuvassa joukko perustajajäseniä ja kameran takana ohjaaja Eino Saari. Seisomassa Niina Piirainen (vas.), Kimmo Penttilä, Sara Saxholm, Veikko Leinonen, Hanna-Mari Hotta, Elsa Lankinen ja Panu Huotari. Edessä Niko Karjalainen (vas.), Karoliina Kuvaja ja Matias Nieminen. 

Eeva Kauppinen, Kaleva, Oulu, 11.1.2014 

Uusi esittävän taiteen ammattiryhmä, Vaara-kollektiivi, aloittaa toimintansa Kainuussa. Vaaran perusti kaksikymmentä kajaanilaista tai kaupungissa aiemmin toiminutta teatterin ja esittävän taiteen tekijää. Vaaran juuret ovat Kajaanissa, Generaattorin esittävän taiteen tilassa, jonka yhteisöissä jäsenet ovat työskennelleet pitkään. 

"Vaara ei kuitenkaan kiinnity pysyvästi minkään seinien sisäpuolelle, vaan suuntaa toimintansa niin Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduille kuin maamme kaupunkikeskuksiin", ryhmä määrittelee. 

Vaara lupaa esittävän taiteen kentälle pelotonta energiaa, yhteisönsä toiveita herkästi kuuntelevaa ja ketterää tekemisen kulttuuria. Samalla Vaaran missio on vahvasti paikallinen: se ammattimaistaa Generaattorin taiteellista toimintaa, ohjaaja Eino Saari kertoo. 

"Vaara tarjoaa jäsenistölleen työllistymismahdollisuuksia ja mahdollistaa harkinnanvaraisten valtionosuuksien hakemisen leveyksille, joilla ei juurikaan toimi muita vapaita ammattiryhmiä. Suotta me vapaaehtoisesti jätämme valtionosuudet Helsinki-Tampere-Turku-akselille", hän toteaa. "Realistinen tavoite on päästä valtionosuuksien piiriin, kun takana on toimintaa muutamia vuosia." 

Ryhmä aloittaa taloudellisesti nollasta, yksittäisten projektiavustusten tukemana. Saaren mielestä Itä- ja Pohjois-Suomessa olisi enemmänkin tilaa vapaille ammattiryhmille. 

Vaara-kollektiivi ei pysähdy paikoilleen, vaan pyrkii levittämään nomadiutensa myöhemmin myös muualle Eurooppaan. Tavoitteena on simultaanisti, pisteittäin ja satelliittirakenteella toimiva teatteri. 

"Kuljeskeleva ryhmämme harjoittaa pitkäjänteistä globaalien haasteiden, uuden lokaalisuuden, tulevaisuuden identiteettien ja kansalaisuuden uusien mahdollisuuksien taiteellista tutkimusta", kollektiivi kartoittaa. 

"Maantieteellisesti toiminta levittyy alkuvaiheessa Kajaaniin ja Kainuuseen, Helsinkiin, Kerimäelle, Tallinnaan sekä eri puolille Itä-Eurooppaa. Rihmastot laajenevat asteittain."

Vaaralla on tiedossa jo tusina tuotantoa, jotka kaikki ovat kotimaisia kantaesityksiä. Luvassa on muutakin kuin esityksiä: uusia esityskonsepteja, soveltavan taiteen hankkeita, taidepolitiikan kehitystyötä, yleisötyötä, koulutusta, kannanottoja ja aktivismia. 

Vaaran perustajajäseniä ovat mm. musiikkipedagogi, muusikko Juho Hannikainen Kajaani ja Helsinki, lavastaja Markku Hernetkoski Kajaani ja Kalajoki, käsikirjoitta, ohjaaja Veikko Leinonen, Kajaani, muusikko, säveltäjä Matias Nieminen Kajaani, koreografi, tanssija Mikko Orpana, Helsinki, puvustonhoitaja Pirkko Paananen, Kajaani, tuottaja, esitystaiteilija Sara Saxholm, Kajaani, näyttelijä, ohjaaja, kouluttaja Heikki Törmi sekä useat teatteri-ilmaisun ohjaajat Kajaanista ja Tallinnasta. 

Vaara-tuotantoja 2014-2015: päiväkotilasten Väärinpäinmaasta Risto Isomäen tieteistrilleriin 

Tabu. Eino Saaren ohjaama kolmevuotinen esityssarja tabuista. Ensimmäinen osa käsittelee kuolemaan liittyviä kansallisia ja kollektiivisia tabuja. Ensi-ilta on Generaattorilla 8.2.

Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Veikko Leinosen ja työryhmän kirjoittama näytelmä saa ensi-iltansa Generaattorilla 2.4. Se on yhteistuotanto Kajaanin Harrastajateatterin kanssa. 

Mielen ikkuna - tulkintoja todellisuudesta. Kajaanin ja Joensuun kaupunginteattereiden yhteistuotantoon Kaikkeuden enkelit liittyvät yleisötyöpajat kevään 2014 aikana. 

Museodraama. Kainuun Museon Kajaanin historiaa käsittelevään perusnäyttelyyn pohjautuva draamaseikkailu alakouluikäisille keväällä 2014. 

Väärinpäinmaa. Päiväkoti-ikäisten lasten tuottamaan materiaaliin pohjautuva, Kainuun alueen päiväkoteja kiertävä esitys peiliplaneetasta Väärinpäinmaa. Dramaturgia ja ohjaus Eino Saari. Ensi-ilta syyskuussa 2014. 

Naiskeho. Kiertävä esitys kehollisuudesta yläkoululaisille. Toteutus Sara Saxholm. Ensi-ilta syksyllä 2014. 

Lönnrot 2.0. Monimediallinen musiikki- ja dokumentointiprojekti uhanalaisista suomalais-ugrilaisista sukulaiskielistä. Toteutus tapahtuu Suomessa, Tallinnassa ja eri puolilla Itä-Eurooppaa 2014-2015. 

Litium6. Hanna Kirjavainen ohjaa Risto Isomäen tieteistrilleriin pohjautuvan kantaesityksen ydinterrorismista ja yhdestä mahdollisesta maailmanlopusta. Yhteistuotanto Kajaanin kaupunginteatterin kanssa. Ensi-ilta tammikuussa 2015. 

Suuri työttömyysmusikaali. Ensi-ilta keväällä 2015. 


Posted on lauantaina, tammikuuta 11, 2014 by Unknown

No comments

perjantai 10. tammikuuta 2014




(vesivärimaalaus sarjasta Sininen sateenvarjo, M. Hernetkoski)

Posted on perjantaina, tammikuuta 10, 2014 by Unknown

No comments

Mielen ikkuna - tulkintoja todellisuudesta työpajojen vetäjät Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä edustivat Vaaraa Kaikkeuden enkeleiden tiedotustilaisuudessa torstaina 9.1. Sissilinnassa.

Kainarin netti juttu - "Kaikkeuden enkelit näyttämölle Kajaanissa"

Enemmän Kainarin perjantain paperiversiosta. 

Posted on perjantaina, tammikuuta 10, 2014 by Unknown

No comments

torstai 9. tammikuuta 2014

Teatterin Tiedotuskeskuksen uutiskirjeessä 9.1.2014 myös pieni tiedotepohjainen Vaara-nosto. Siis täällä: Tinfo.

Posted on torstaina, tammikuuta 09, 2014 by Unknown

No comments

Kainuun Sanomat jakoi kredittejä Vaaralle Kiitos-yläkulmallaan tänään, seuraavin sanoin: "Uuden Vaara-ryhmän perustaminen Kainuuseen on osoitus rohkeudesta. Ohjelmiston perusteella teatterin ja esittävän taiteen ammattilaisten tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Vapaa kollektiivi aikoo myös liikkua sekä syrjäseuduilla että keskuksissa."

Posted on torstaina, tammikuuta 09, 2014 by Unknown

No comments

Anna Haapavaaran juttu sivulla 4. Vaara näkyvissä

Posted on torstaina, tammikuuta 09, 2014 by Unknown

No comments

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Juminen harjoitustila Tabun kanssa takana, jo toinen tälle viikolle. Tämä vaihe tulee reippaan kymmenen vuoden empiirisen kokemuksen perusteella jokaisessa prosessissa, joskus lyhyenläntänä, tuskin havaittavana, joskus pidempänä ohdakkeena iholle.

Esityksen aihe on siis kuolema ja siihen liittyvät tabut. Kansallista ja kollektiivista kuvastoa aiheesta on aina Lallista lamaan. Teemme esitystä aihe- ja prosessilähtöisesti, hyvin tiiviillä aikataululla. Se tuottaa juttuun sekä sopivan rosoista meininkiä ja estetiikkaa että luo myös määrättyä kauhua suhteessa ajan rajallisuuteen. Aihe taipuu lukemattoman moneksi.

Ja, silti, kuolemaan liittyvät tabut tuntuvat kiertyvän saman syyn, lähteen, ympärille.

Miksi itsemurhasta, armomurhasta, lapsen kuolemasta tai omasta kuolemanpelosta puhuminen on niin vaikeaa? Miten selitämme modernin nyky-yhteiskunnan kuolemanhallintakäytännöt? Tarpeemme eristää kuoleman, kieltää kuolevaisuutemme, sulkea sen tietoisuutemme ulkopuolelle? Miksi ihannoimme nuoruutta? Miksi varustelemme kotimme, linnamme ja kaupunkimme viihteellä, elektroniikalla ja valvontalaitteilla, siis esityksillä turvallisuudesta? Miksi suhteemme luontoon tai omaan kehoomme on niin vieraantunut? Miksi kuolemasta puhutaan Suomessa niin vähän ja niin suppeasti?

Koko palapeli palautuu tunteisiin, vaikeimpiin tunteisiin mitä ihminen sisällään kantaa. Siksi niiden äärellä on niin helppoa ja vaikeaa liikkua, toimia ja työskennellä.

Kuolema, luonto, tunteet, ruumis, tuntematon - koko vieraantumisen prosessi noudattaa samaa kaavaa.

Alussa on pelko. Pelko siitä, että tuolta villistä luonnosta tulee jokin uhkaava, kammottava. Tai pelko siitä, että sisuksistamme purskahtaa jotakin väärää, vinoa, paljastavaa. Tai pelko siitä, että muualta tullut muukalainen vahingoittaa maatamme ja kansaamme. (Jatka itse listaa.) Pelkoa seuraa sen kieltäminen, torjunta. Torjuntaa haltuun ottamisen, hallinnan tarve. Hallinan tarvetta pelon kohteen ulossulkeminen, eristäminen. Eristämistä keinotekoisen turvallisuuden, panssarin ja muurien kasvattaminen. Sillä miten voimme olla ikinä varmoja siitä, että suojauksemme pitää? Loppu on kannattelun kierrettä ja illuusion sisäistämistä.

Tällä hetkellä yhteiskunnallisemmat ja yhteisöllisemmät kelat esityksen suhteen tuntuvat painuvan taka-alalle. Ne tuntuvat ilmeisiltä, nähdyiltä, jo ajatelluilta. Yksityinen, henkilökohtainen ja sen kautta yleiseksi, tunnistettavaksi muuttuva lienee enempi tämän jutun maastoa. Mutta katsotaan nyt - huomenna saatetaan olla jo muissa mietteissä!

Posted on keskiviikkona, tammikuuta 08, 2014 by Unknown

No comments

tiistai 7. tammikuuta 2014

Iltakymmeneen mennessä 2500 käyntiä tällä sivulla tänään, 215 jäsentä Vaaran FB-ryhmässä ja 6 uutta kannatusjäsentä. Hienoa! Melko vilkasta keskustelua myös tuolla Kainarin jutun yhteydessä - perikainuulaisin änkyrämaustein. Kaikki tämä kertoo - ainakin meille - siitä, että mielenkiintoa ja intohimoa asian suhteen on. Paljon. Kiitollinen mieli siitä.

Posted on tiistaina, tammikuuta 07, 2014 by Unknown

No comments

Posted on tiistaina, tammikuuta 07, 2014 by Unknown

No comments

Leikattu versio, koko juttu huomisen lehdessä.

Uusi Vaara-ryhmä aloittaa tabuista ja Talvivaarasta


Posted on tiistaina, tammikuuta 07, 2014 by Unknown

No comments

Käytiin Vimpelinvaaralla tänään poseeraamassa Kainuun Sanomien ja Koti-Kajaanin kuvaajille. Puolet porukasta paikalla. Hyvät oli pressit, omat kuvat huonot! Itseruoskintaa! Van mitä pienistä, se on julkista nyt ja pääsee taas sorvin ääreen!




Posted on tiistaina, tammikuuta 07, 2014 by Unknown

No comments


UUSI ESITTÄVÄN TAITEEN AMMATTIRYHMÄ ALOITTAA TOIMINTANSA KAINUUSSA

Kaksikymmentä kajaanilaista tai kaupungissa aiemmin toiminutta teatterin ja esittävän taiteen tekijää on perustanut uuden vapaan ammattiteatterin ja esittävän taiteen kollektiivin, joka kantaa nimeä Vaara. Sen tarkoituksena on tuottaa korkeatasoista ja uutta luovaa esittävää ja soveltavaa taidetta paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Vaaran juuret ovat Kajaanissa, Generaattorin esittävän taiteen tilassa, jonka yhteisöissä sen jäsenet ovat työskennelleet pitkään. Vaara ei kuitenkaan kiinnity pysyvästi yhdenkään seinien sisäpuolelle, vaan suuntaa toimintansa niin Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduille kuin maamme kaupunkikeskuksiin, luoden samalla laajalle alueelle esittävän taiteen kenttäämme uutta, pelotonta energiaa, kulloisenkin yhteisönsä toiveita herkästi kuuntelevaa ja ketterää tekemisen kulttuuria. Tämän kuljeskelevan nomadiutensa ryhmä pyrkii levittämään myöhemmin myös muualle Eurooppaan.

Samalla Vaaran missio on vahvasti paikallinen: se ammattimaistaa Generaattorin taiteellista toimintaa ja sysää sitä uuteen liikkeeseen. Vaara luo uuden kollegiaalisen taiteilijayhteisön, tarjoaa jäsenistölleen työllistymismahdollisuuksia ja mahdollistaa harkinnanvaraisten valtionosuuksien hakemisen leveyksille, joilla ei toimi juurikaan muita vapaita ammattiryhmiä. Taloudellisesti ryhmä aloittaa toimintansa nollasta, yksittäisten projektiavustusten tukemana.

Vaara rakentaa teoksensa ja taiteellisen toimintansa monimuotoisiksi yhteisöiksi ja kiertää aktiivisesti esityksillään. Se hakeutuu kohtaamisiin sekä toisien vapaiden ryhmien, taideinstituutioiden että taidesektorin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Esitystoiminnan ohessa ryhmän toimintamuotoja tulevat olemaan mm. yhteiset julkiset kannanotot ja kommentit, yhteisesiintymiset, yhteiset kokoontumiset ja uudet tuotannolliset muodot, opetus- ja koulutustoiminta, soveltavan taiteen hankkeet, taidepolitiikan kehittäminen sekä aktivismi.

TOIMINNAN TARKOITUS

1. Tuottaa taiteellisesti korkeatasoista ja uutta luovaa esittävää ja soveltavaa taidetta Kainuussa, Suomessa ja kansainvälisesti.
2. Työllistää ammattitaiteilijoita.
3. Kehittää Kajaanissa toimivan Generaattori-yhteisön taiteellista toimintaa kokonaisvaltaisesti.
4. Luoda avoin, aktiivinen ja kollegiaalinen taiteilijayhteisö.
5. Synnyttää ketterä, simultaanisti, pisteittäin ja satelliittirakenteella toimiva teatteri.
6.Harjoittaa pitkäjänteistä globaalien haasteiden, uuden lokaalisuuden, tulevaisuuden identiteettien ja kansalaisuuden uusien mahdollisuuksien taiteellista tutkimusta.

TÄRKEIMMÄT ARVOT JA PÄÄPERIAATTEET

1. Avoimuus, aktiivisuus, omaehtoisuus ja vapaus. Ryhmä ei sulje pois eri taiteellisen tekemisen  lajeja, aseta tekemiselle laatuvaatimuksia, sido yhteiseen estetiikkaan eikä yhdenmukaista tekijöitään.
2. Paikallisuus, liikkuvuus ja kiertäminen. Satelliittirakenteella toimivan teatterin kehittäminen, ilman eristäytymistä.
3. Tutkimuksellisuus, koulutuksellisuus ja pitkäjänteisyys. Ryhmä-, prosessi- ja yhteisölähtöisten työtapojen jalostaminen ja jatkuva uudelleenarviointi.
4. Kriittisyys, kollegiaalisuus ja solidaarisuus. Jatkuvan tuen ja kaikupohjan tarjoaminen jäsenistön taiteelliselle toiminnalle. Ulospäin suuntautuneen ja aktiivisen keskustelukulttuurin ja taidepolitiikan kehittäminen ja  vaaliminen.
5. Organisatorinen keveys ja ketteryys. Ryhmä toimii itsenäisenä yksikkönä kulttuuriosuuskunta G-voiman alla, tasa-arvoisesti, ilman johtajia.
6. Poikkitaiteellisuus, monimediallisuus, taiteiden välinen vuorovaikutus ja nopea reagointi.
7. Sosiaalinen, ekologinen ja poliittinen osallistuminen.
8. Avoimesti ennustamaton tapa olla, työskennellä ja muuttua yhdessä.

ESITYKSET, KOULUTUS JA MUUT PROJEKTIT 2014-2016

Vaaralla on 12  toistaiseksi tiedossa olevaa tuotantoa, joista kaikki esitykset ovat uusia kotimaisia kantaesityksiä. Lisäksi ohjelmisto pitää sisällään monivuotisia tutkimusprojekteja, musiikki- ja dokumentointiprojektin, yhteistuotantoja, yleisötyötä ja koulutusta. Maantieteellisesti toiminta levittyy alkuvaiheessa Kajaaniin ja Kainuuseen, Helsinkiin, Kerimäelle, Tallinnaan sekä eri puolille Itä-Eurooppaa. Ohjelmisto täydentyy koko ajan. Rihmastot laajenevat asteittain ja usein toisistaan riippumatta.

TABU.  Kolmevuotinen esityssarja tabuista. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee kuolemaan liittyviä kansallisia ja kollektiivisia tabuja. Dramaturgia ja ohjaus Eino Saari. Ensi-ilta Generaattorilla 8.2.2014.

TALVIVAARA – KAINUULAINEN SCIFINÄYTELMÄ. Dokumenttiteatteria, fiktiota ja hi tech –esitystekniikkaa yhdistävä näytelmä Talvivaaran kaivoksesta. Käsikirjoitus Veikko Leinonen ja työryhmä. Ohjaus Veikko Leinonen. Ensi-ilta Generaattorilla 2.4.2014. Yhteistuotanto Kajaanin Harrastajateatterin kanssa.

MIELEN IKKUNA - TULKINTOJA TODELLISUUDESTA. Kajaanin ja Joensuun kaupunginteattereiden yhteistuotantoon "Kaikkeuden enkelit" liittyvät yleisötyöpajat. Suunnittelu ja toteutus Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä. Ensi-ilta 16.1.2014, työpajat kevään 2014 aikana.

MUSEODRAAMA. Kainuun museon Kajaanin historiaa käsittelevään perusnäyttelyyn pohjautuva osallistava draamaseikkailu alakouluikäisille. Suunnittelu ja toteutus Hanna-Mari Hotta, Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä. Toteutus keväällä 2014.

LEIRIKOULU. Ryhmän ensimmäinen kollektiivinen työpajaviikko, oppilaina ja opettajina ryhmän jäsenet ja kutsuvieraat. Toteutus Kerimäellä kesällä 2014.

VÄÄRINPÄINMAA. Päiväkoti-ikäisten lasten tuottamaan materiaaliin pohjautuva, Kainuun alueen päiväkoteja kiertävä esitys peiliplaneetasta ”Väärinpäinmaa”. Dramaturgia ja ohjaus Eino Saari. Ensi-ilta syyskuussa 2014 kajaanilaisessa päiväkodissa.

NAISKEHO. Yläkoululaisille suunnattu, kiertävä esitys kehollisuudesta. Suunnittelu ja toteutus Sara Saxholm. Ensi-ilta syksyllä 2014.

LÖNNROT 2.0. Monimediallinen musiikki- ja dokumentointiprojekti uhanalaisista suomalais-ugrilaisista sukulaiskielistä. Konsepti ja toteutus Juho Hannikainen, Jaani Leinonen ja Jonne Putkonen. Toteutus Suomessa, Tallinnassa ja eri puolilla Itä-Eurooppaa 2014-2015.

LITIUM6. Risto Isomäen tieteistrilleriin pohjautuva kantaesitys ydinterrorismista ja yhdestä mahdollisesta maailmanlopusta. Sovitus ja ohjaus Hanna Kirjavainen. Ensi-ilta tammikuussa 2015 Kajaanin kaupunginteatterissa. Yhteistuotanto Kajaanin kaupunginteatterin kanssa.

ETÄOHJAUS. Uusi esitystaidekonsepti, joka sisältää esitystekstin ohessa etäohjauksen ja ohjeet teoksen harjoitteluun. Konsepti, käsikirjoitus ja etäohjaus Elina Kilkku. Esiintyjä: sinä. Ensi-illat alkaen tammikuusta 2015.

SUURI TYÖTTÖMYYSMUSIKAALI. Ensi-ilta keväällä 2015.

UUDEN POLIITTISEN TEATTERIN TUTKIMUSPROJEKTI, osa II. Syksyllä 2005 Kajaanissa käynnistetyn projektin toinen esityksellinen osa. Ensi-ilta keväällä 2016.


RYHMÄN PERUSTAJAJÄSENET

Juho Hannikainen
musiikkipedagogi, muusikko, Kajaani ja Helsinki

Markku Hernetkoski
lavastaja, Kajaani ja Kalajoki

Hanna-Mari Hotta
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Panu Huotari
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Niko Karjalainen
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Elina Kilkku
teatteri-ilmaisun ohjaaja, teatteritieteen maisteri, näytelmäkirjailija, ohjaaja, Helsinki

Karoliina Kuvaja
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Elsa Lankinen
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Veikko Leinonen
käsikirjoittaja, ohjaaja, Kajaani

Matias Nieminen
muusikko, säveltäjä, Kajaani

Mikko Orpana
koreografi, tanssija, Helsinki

Pirkko Paananen
puvustonhoitaja, Kajaani

Kimmo Penttilä
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Niina Piirainen
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Mari Pitkänen
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Kajaani

Jonne Putkonen
teatteri-ilmaisun ohjaaja, Tallinna

Elina Ruoho-Kurola
tuottaja, Kellokoski

Eino Saari
ohjaaja, Kajaani

Sara Saxholm
tuottaja, esitystaiteilija, Kajaani

Heikki Törmi
näyttelijä, ohjaaja, kouluttaja, Kajaani

LISÄTIEDOT:
www.vaarakollektiivi.fi
vaarakollektiivi(at)gmail.com

Posted on tiistaina, tammikuuta 07, 2014 by Unknown

No comments

maanantai 6. tammikuuta 2014

Vaara on Itä ja Pohjois-Suomen, nk. Vaara-Suomen, kivisistä rinteistä käytetty nimitys. Vaarat ovat kivisyydestään huolimatta alueidensa parhaita viljelyseutuja, joille on syntynyt Itä- ja Pohjois-Suomen vaara-asutus. Vaara on myös mielikuva korvesta, savupirteistä, etäisyyksistä.

Itse uskon, että tulevaisuus on globaalisuuden ja lokaalisuuden vuorovettä. Tähän vuoroveteen satelliittirakenteinen yhteisö, jolla on kuitenkin juurensa jossakin, tässä tapauksessa Kajaanissa, ui hyvin. Tässä kun on näitä muutoksen merkkejä. On nimittäin niinkin, että alan auktoriteettien mukaan öljyn tuotantopiikki meni tuossa 2006. Halvan energian varaan rakennettu, alati laajentuva, globaali maailma, on luonut toimintapoja ja maailmankuvan, joka joutuu tulevaisuudessa elämään uudelleen lokalisoituvassa maailmassa, jossa liikkumisesta tulee yhä kalliimpaa eikä talouskasvu ole enää todennäköisesti yhteiskunnan perusta.

Tämän hetken palikoilla ei ole syytä uskoa suureen talouskasvuun. Taiteen mahdollisuus säilyä hengissä ja mennä eteenpäin mahdollisesti laman kanssa temppuilevassa Suomessa ei ole enää yksistään valtion tai kuntien antamissa mahdollisuuksissa, vaan tällaisissa kollegiaalisissa yhteisöissä, jotka voivat omalla aktivismillaan viitoittaa tietä tulevaan. Voi nimittäin olla niinkin, että tulevaisuudessa esimerkiksi koko palkkatyön käsite yhteisöä koossapitävänä voimana saattaa mullistua perusteellisesti. Avainsanaksi tullennee uudelleen kansalaisuus ammattilaisuuden ehtojen kriisiytyessä, sillä myös kulttuurirahoituksen tulevaisuus on hämärän peitossa. Esimerkiksi Kreikassa ensimmäisenä romahti tietysti kulttuuri- ja taidepuoli vaikka perässä meni toki paljon muutakin.

Vaara on tässä ympäristössä esittävän taiteen kollektiivi, joka "edistää uuden lokaalisuuden syntymistä" ja "tutkii tulevaisuuden identiteettien ja kansalaisuuden mahdollisuuksia". Etsii niitä kivisyydestään huolimatta alueidensa parhaita viljelyseutuja.

Vaara etsii ihmisistä ja yhteisöstä lähtevää kansalaisuutta, etsii rohkeutta omaksua ja luoda uusia identiteettejä ja elämän malleja. Vaara luo rohkeutta kohdata globaalit ilmastoa, taloutta ja maailman rakenteiden muuttumista koskevat haasteet silmästä silmään.

- Veikko Leinonen, "Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä" esityksen ohjaaja/käsikirjoittaja

Posted on maanantaina, tammikuuta 06, 2014 by Unknown

No comments

sunnuntai 5. tammikuuta 2014






Posted on sunnuntaina, tammikuuta 05, 2014 by Unknown

No comments