Sara Saxholm, Aliina Tella, Jonne Putkonen ja Matias Nieminen.

Reetan kesää uhkaa täystylsyys kesämökillä, kun Laulava lintukoirakin jahtaa vain perhosia. Mutta kun rannan horisontissa siintää kohti kelluva nalle, saa tylsyys täyskäännöksen. Sillä tapahtuu hyvin harvoin että, tulee armas ystävä pitkin vettä.

Riemastuttava musiikkiteatteriesitys perheen pienimmille.

Näyttämöllä Jonne Putkonen, Aliina Tella, Matias Nieminen ja Sara Saxholm
Käsikirjoitus ja ohjaus Karoliina Kuvaja
Sävellys Juho Hannikainen
Pukusuunnittelu Maria Tolonen
Eläinhahmojen toteutus Pirkko Paananen
Lavastuksellinen apu Markku Hernetkoski

Esitykset Kaukametsän amfiteatterilla. Ensi-ilta perjantaina 16.6. klo 18.

Muut esitykset Su 18.6. Klo 15, Ti 20.6. Klo 18, Ke 21.6. Klo 18, To 22.6. Klo 18, La 1.7. Klo 15, Su 2.7. Klo 15 ja Klo 18, Ti 4.7. Klo 12, Ke 5.7. Klo 12, To 6.7. Klo 12, La 15.7. Klo 15, Su 16.7. Klo 15 ja Klo 18, Ti 1.8. Klo 18, Ke 2.8. Klo 18, To 3.8. Klo 18, La 5.8. Klo 15, Su 6.8. Klo 15 ja klo 18.

Liput ovelta 15/10 euroa.
Liput ennakkoon 17,5/11,5 euroa (sisältää palvelumaksun)
VARAUKSET: Lippupiste 0600 900 900 (1.98 €/min + pvm)
Myynti: Kajaani Info, www.lippu.fi, R-kioskit ja muut Lippupisteen myyntipisteet ympäri Suomen.

Esityksen toteutumista on tukenut Alfred Kordelinin edistys- ja sivistysrahasto sekä Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto.

*

MIEHEN KOSKETUS

dokumenttiteatteria suomalaisten miesten kosketushistorioista  

Mitä tapahtuu kun katujen kasvatit, duunariäijät, metsien miehet, koti-isät, maaseudun homopojat ja Talvisodan lapset puhkeavat puhumaan suhteestaan kosketukseen? Mitä suomalaiset miehet ajattelevat suhteestaan naisiin, hellyyteen, väkivaltaan, erotiikkaan, isyyteen, läheisyyteen? Kuka koskettaisi arkaa teinipoikaa saati vaipoissa viruvaa vanhusta? Miten luoda tilaa kohti syliä, iloa ja tervettä itsetuntoa?

Miehen kosketus on metsä, sauna, jäänselkä ja autotalli. Se on tila, jossa on lupa kaivata isäänsä. Ääneen.

Miehen kosketus on kaunis ja humaani matka lapsuuden, miehuuden, vanhemmuuden ja vanhenemisen maisemiin. Se etsii puhumattomuuden synnyinsijoja sydämellisellä ja humoristisella otteella.

Esitystä varten on haastateltu 50 erilaista suomalaista miestä heidän suhteestaan kosketukseen. Laaja haastatteluaineisto sekä lukuisat tutkija- ja asiantuntijahaastattelut muodostavat esityksen dokumentaarisen selkärangan, rungon.

Esityksen ensi-illan yhteydessä avataan valokuvaaja Jani Liimatan toteuttama valokuvanäyttely teokseen haastatelluista miehistä. Miehen kosketus on yhteistuotanto Kajaanin Kaupunginteatterin kanssa.

Ensi-ilta 2.9.2017 Sissilinnassa. Esitys kuuluu Vaaran kiertueohjelmistoon.

Näyttämöllä Panu Huotari, Janne Kinnunen, Mikko Orpana, Kimmo Penttilä ja Heikki Törmi
Taustatyö, käsikirjoitus ja ohjaus Eino Saari
Sävellys ja äänisuunnittelu Janne Masalin ja Ilkka Tolonen
Koreografia Mikko Orpana
Valosuunnittelu Henri Pyy
Pukusuunnittelu Maria Tolonen
Valokuvanäyttely Jani Liimatta
Tuotanto Kajaanin Kaupunginteatteri & Vaara-kollektiivi 2017

Alfred Kordelinin edistys- ja sivistysrahasto, Kainuun Liitto, Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto ovat tukeneet teoksen toteuttamista.

*

NOITAYMPYRÄ

Pentti Haanpään romaani dramatisoidaan näyttämölle syksyllä 2017.
Ensi-ilta 3.11.2017.

Vuonna 1931 kirjoitetun romaanin kuvaama yhteiskunta näyttäytyy aikaamme verrattuna hämmästyttävän samanlaisena. Sen keskeinen teema, nuori ihminen etsimässä paikkaansa elämässä ja omassa maassaan on lanka, joka jatkuu katkeamattomana tähän päivään. Yhteiskuntamme näyttää rakentuneen niin, että jos aiot menestyä ja sitä myöten tulla onnelliseksi, on menestys otettu aina pois joltakin toiselta, heikommalta. Miten hypätä pois tästä kehästä?

Dramatisointi, visualisointi ja ohjaus: Markku Hernetkoski. Näyttämöllä Aliina Tella, Raimo Hentunen, Niko Karjalainen ja Niina Mella. Musiikki Sara Saxholm ja Raimo Hentunen. Yhteistyössä Willin Lakeuden kanssa.



*


KANSALLISMAISEMA 2017 

Kansallismaisema 2017 on poikkitaiteellinen tarinankeruumatka 100-vuotiaan Suomen muuttuvaan maisemaan

Kansallismaisema 2017 dokumentoi 100-vuotiaan Suomen muuttunutta ja alati muuttuvaa maisemaa ja suomalaisen ”luontokansan” suhdetta ympäristöön ja luontoon. Projekti yhdistää valokuva-, media- ja esittävän taiteen keinoja sekä tarinankerronnan traditiota, luoden kuvaa suomalaisesta kansallismaisemasta vuonna 2017. 

Projektin pohjalla on tekijöiden kokema sanojen, arvojen ja tekojen välinen ristiriita suomalaisessa luontosuhteessa. Elämme maailmassa, jossa ihmisen toiminta on merkittävin ympäristöämme muuttava tekijä. Samaan aikaan median käyttämässä kuvastossa ja julkisessa keskustelussa on noussut uudelleen pinnalle kansallisromanttinen retoriikka ja ihannointi. Miten kansallisromanttinen kuvasto näyttäytyy mediassa? Miten näemme itsemme suhteessa ympäristöön ja luontoon? Kokevatko suomalaiset solastalgiaa, kadonneen maiseman ikävää? Miten Suomen muuttuva maisema vaikuttaa kansalliseen kuvastoon ja identiteettiin vuonna 2017?

Kansallismaisema 2017 – taiteilijaryhmä kiertää kuvaamassa ja haastattelemassa 100-vuotiaan Suomen maisemia ja asukkaita. Kansallismaiseman kuvauskohteiksi valitaan merkittävästi ihmisen muokkaamia ympäristöjä maan eri osista: pohjoisesta (3kpl), idästä (3kpl), etelästä (3kpl) ja lännestä (3kpl). Materiaalin teoreettis-filosofiseen tarkasteluun haetaan yhteistyötekijöitä kunkin alueen ympäristöjärjestöjen sekä ekologian ja tieteen tutkijoiden ja toimijoiden parista. Materiaalin syväekologista reflektointia tehdään yhteistyössä Mustarindan tutkijaverkoston kanssa. Kuvista ja tarinoista kootaan Kansallismaisema 2017 –kalenteri, joka julkaistaan marras-joulukuussa 2016.

Koko projektin aikana kerätystä materiaalista valmistetaan näyttämö-, performanssi- ja mediataidetta yhdistävä kiertävä näyttely Kansallismaisema 2017. Teos kiertää Suomea kahdeksalla paikkakunnalla vuoden 2017 aikana. Teoksen yhteydessä kiertuepaikkakunnilla järjestetään Kansallismaisema, mielenmaisema? – työpajoja, joissa reflektoidaan teoksen aiheita suhteessa osallistujien henkilökohtaiseen kokemukseen. Koko projektin ajan materiaalia julkaistaan Kansallismaisema 2017-nettisivuille. 

Projektin merkittävin tavoite on lisätä ympäristötietoutta, kriittistä ajattelua ja luoda uutta luovaa, ympäristömme monimuotoisuutta vaalivaa kansalaisuutta. Kalenterin tuotot ohjataan Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Projektin suunnittelijana ja toteuttajina toimivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Elsa Lankinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja Panu Huotari sekä video- ja kuvataiteilija Khalid S.M. Imran.

*

LÖNNROOTS

Lönnroots on monivuotinen suomalais-ugrilaisten kielten musiikki- ja dokumentointiprojekti. Projekti jalkautuu suomalais-ugrilaisen kulttuurin pariin, tutustuu kansan elinolosuhteisiin ja luo uuden kansanlaulun kansan omalla kielellä. Matkalla kansasta kuvataan myös 45 minuutin mittainen journalistinen dokumenttifilmi, jossa seurataan kulttuurin elintilaa sekä suhdetta emovaltioonsa.

Kesällä 2016 Lönnroots toteuttaa matkansa Venäjän Karjalaan. Tutkittava kohdekansa on vienankarjalaiset. Lönnroots jalkautuu Venäjän Karjalaan tutustumaan sekä vienankarjalaisten elinolosuhteisiin että paikalliseen kulttuuriin. Viikkojen aikana suomalainen työryhmä opiskelee myös kieltä ja säveltää uuden paikallisen kansanlaulun vienankarjalan kielellä. Projektin huipennukseksi työryhmä esittää luomansa kappaleen julkisesti paikan päällä Petroskoissa heinäkuussa 2016.

Tämän lisäksi Karjalasta kuvataan dokumenttijakso, jossa seurataan kansanlaulun syntymisen lisäksi paikallisten elinolosuhteita. Minkälaisessa tilassa karjalan kieli on suhteessa Venäjään? Kuinka paikalliset suhtautuvat tulevaisuuteensa? Valmiissa dokumenttijaksossa sukulaiskansan elinolosuhteiden seuraaminen on yhtä merkittävässä osassa kuin työryhmän matka kohti uutta kansanlaulua. Dokumenttijakso on valmis alkuvuodesta 2017.

Työryhmässä ovat mukana teatteri-ilmaisun ohjaaja, muusikko Jonne Putkonen, muusikko-musiikkipedagogi Juho Hannikainen sekä dokumentaristi-ohjaaja Jaani Leinonen.




YHTEISIÄ julkisia kannanottoja, yhteisiä kokoontumisia, yhteisesiintymisiä, uusia tuotannollisia muotoja, opetus- ja koulutustoimintaa, soveltavan taiteen hankkeita, konsertteja, klubi-iltoja, happeningejä, taidepolitiikan kehittämistä ja perustelua kansalaispolitiikan mallina ja laboratoriona sekä aktivismia...