OTIN ITSENI SYLIIN

Kaleva 4.12.2014

Kiusaamisesta kertova esitys Tänään koulun jälkeen tuo kipeän aiheen tapahtumapaikalle, luokkahuoneisiin

Kiertue-esitys
Vaara-kollektiivi ja Kajaanin kaupunginteatteri: Tänään koulun jälkeen. Käsikirjoitus Janne Kinnunen ja Eino Saari. Ohjaus Eino Saari. Musiikki Matias Nieminen. Puvustus Piki Paananen. Rooleissa Janne Kinnunen ja Matias Nieminen. Laanilan yläaste Oulu 18.11. ja 26.11.

Kuvateksti: "Oikeassa elämässä ei ole supersankareita. On vain ihmisiä.", Matias Nieminen toteaa Janne Kinnuselle Spidermanin naamion takaa. Koulukiusaamisesta kertova Tänään koulun jälkeen kiertää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yläkouluja yli 90 esityksellä.

*

"Koulukiusaaminen on iso haava, josta on 30 vuotta vuotanut ahdistusta, kärsimystä, pelkoa ja vihaa", tilittää Janne Kinnunen. Hän näyttelee Jannea, jonka tarina on Kinnusen ikioma. Omakohtaisuus puhkaisee reiän siihen vakuumiin, joka koulukiusaamisen ympärille kääriytyy.

Janne Kinnusen ja Eino Saaren kirjoittama näytelmä Tänään koulun jälkeen ei hyssyttele, mikä on hyvä. Esitys kysyy, onko koulukiusaamisen hyväksyminen kansallinen, geneettinen erityispiirre?

70 prosenttia nuorista uskoo, ettei kiusaamisesta kannata kertoa vanhemmille tai opettajille. Sata prosenttia uskoo, että ystävä voi auttaa. Esityksen väite on, että kiusaaminen on koko yhteisön asia. Koko yhteisö pitäisi laittaa vastuuseen.

Janne Kinnunen tulee lavalle reisitaskufarkuissa ja pääkallokuvioisessa hupparissa. Hän näyttää kovikselta, mutta ulkonäkö pettää. Iso mies paljastuu kiusatuksi.

Koulukiusaaminen alkoi 7-vuotiaana uudella paikkakunnalla. Kaksi poikaa hivutti häntä kepeillä, kivillä ja muurahaiskeolla. "Mua alkaa itkettää ja niitä naurattaa", Kinnunen kertoo.

Yleisö voi luulla, että tämä on teatteria. Draamaa. Mutta tarina on tosi. Tekijät eivät piiloudu rekvisiitan, roolien tai tilastojen taakse. He ovat aidosti läsnä.

Siksi esitys tulee iholle. Vähitellen niin kuin rikosromaaneissa. Näyttämöllä olevat luokkakuvat ovat oikeita. Siellä istuvat varmaankin myös ne kiusaajat.

Ennen tapahtunut alkaa piirtyä nyt-hetkessä.

Ohjaaja Eino Saari välttää sormella osoittelua. Kiusatuksi tulemisen syitä demonstroidaan vetämällä piposta. Toisesta tulee adjektiiveja, toisesta substantiiveja. Näyttelijät Janne Kinnunen ja Matias Nieminen lukevat lappuja: "Ärsyttävä kääpiöhomo. Pelottavan hyvä nörtti. Sokea lestadiolainen. Poikkeukselisen syvällinen gootti. Hermoheikko neitsyt."

Huomio kiinnittyy kiusaamisen tilannekohtaisuuteen, mielivaltaisuuteen ja syyntakeettomuuteen. Katsojat johdatetaan tarkkailemaan omaa moraaliaan. Kiusaaja tarvitsee yleisön, naurajat ja hiljaiset hyväksyjät, jotka eivät mene väliin.

Työryhmän tarjoamat leikit ja esimerkit ovat osuvia. Kun aanelosen ruttaa, siitä ei saa ikinä enää yhtä sileää. Kiusaaminen jättää jäljet.

Nettikiusaaminen näyttää ruman naamansa laulussa, jonka lyriikat on poimittu nuorten kommenteista some-sivuilta: "Painu vittuun oot turha. Sua ei jää kukaan kaipaamaan."

Repliikki on kuin Tuomas Timosen palkitusta näytelmästä Meganin tarina, joka kertoo nuoren amerikkalaistytön itsemurhaan ajaneesta nettikiusaamisesta. Meganin tarina sai parhaan näytelmätekstin Lea-palkinnon 2010.

Koulukiusaamista käsittelee myös Heini Junkkaalan näytelmä Toinen vasemmalta (2010). On hyvä teko, että Vaara-kollektiivi ja Kajaanin kaupunginteatteri nostavat kissan pöydälle in situ eli tapahtumapaikalla, kouluissa. Ja ettei sitä silitellä myötäkarvaan.

Eeva Kauppinen

*

Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin tuottama Tänään koulun jälkeen kiertää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yläkouluja. Seuraavaksi esitys vierailee mm. Tupoksen yhtenäiskoululla ja Liminganlahden yhtenäiskoululla 8.12. sekä Pitkäkankaan koululla Oulunsalossa 9.12. ja 10.12.