TALVIVAARA ON HEVIMETALLIA 

Vaikeat vaiheet, raskaat valheet ja mustaliuskehuumori uppoavat vapauttavasti Kainuun teatteriyleisöön. Voima-kollektiivi etsii kaivosyhtiön perkelettä ja tuulettaa tutkijan huimalla skenaariolla ydin-Suomesta.

Kaleva 5.4.2014 

KANTAESITYS 

Vaara-kollektiivi: Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä. Käsikirjoitus ja ohjaus Veikko Leinonen. Valosuunnittelu Tuomas Laitinen. Äänisuunnittelu Matias Nieminen. Pukusuunnittelu Pirkko Paananen. Videosuunnittelu S.M. Khalid Imran. Videokuvaus Jaani Leinonen. Koreografia Outi Paananen. Näyttämöllä Hanna-Mari Hotta, Panu Huotari, Elsa Lankinen, Pekka Moilanen, Kimmo Penttilä, Toivo Peppanen, Mari Pitkänen. Tuotanto Vaara-kollektiivi ja G-voima. Ensi-ilta Generaattori Kajaani 3.4. 

Kuvateksti: Kaivosyhtiö Talvivaara lainasi Vaara-kollektiiville suojakypärät ja muuta rekvisiittaa. Näyttelijät esittävät useita rooleja virka- ja työmiehistä metallia liottaviin bakteereihin. Lavalla (tak. vas.) Pekka Moilanen, Panu Huotari, (edessä vas.) Kimmo Penttilä, Mari Pitkänen, Hanna-Mari Hotta ja Elsa Lankinen. Toivottavasti esitys pääsee vierailulle Ouluun ja Etelä-Suomeen. 

Kuvateksti: Ohjaaja Veikko Leinonen ja Vaara-kollektiivi tekevät ansiokasta dokumenttiteatteria. Ensin syntyi Oikeusjuttu, sitten Talvivaara-näytelmä. Nyt on hätä: hiekkasäkkejä syydetään tukkimaan kipsisakka-altaan vuotoja. 

Raskasta faktaa, mustaa huumoria - muuta ei kai Talvivaaran mustaliuskeesta voi irrota - ja oivaltavia, pitkäjänteisen ajattelun voimasointuja. Näitä tarjoaa Vaara-kollektiivin Talvivaara - kainuulainen scifinäytelmä.

Talvivaara-näytelmä edustaa kovaa ydintä, hevimetallia. Se poraa tiukkaa asiaa nikkelistä, uraanista ja jätevesistä. Sitaatit ovat suoria, virkamiehet käyriä ja unelmat vääristyneitä. Ensimmäinen puoliaika kysyy: Mikä on Talvivaara? Ja toinen jatkaa: Mikä perkele on Talvivaara? 

Tekijät onnistuvat analysoimaan Talvivaaran tarinan tunnissa. Toinen tunti käytetään siihen, miksi ihminen valitsi väärin: toimettomuuden sijasta tiedottomuuden ja touhuamisen, mikä johti ambitioihin ja edistysuskoon.

Työryhmä vertaa kaivosuskovaisuutta herätysliikkeisiin, peräläisyyttä härkösläisyyteen. Nämä odottivat ilmalaivan saapumista Kiantajärvelle ja kuljetusta Kristuksen luo Kuhmoon. 

Toimitusjohtaja Pekka Perä, PP, profeetta ja pelastaja, näyttäytyy malmion kuninkaana valtikkanaan työtä loihtiva nikkelisauva. Perästä (Pekka Moilanen) tehdään joviaali tyyppi, jolla on takki auki vatsan kohdalta. "Tarinalla kaivoshanke myydään. Ei kukaan kehu, että hyvät faktat." 

Sitten alkaa tapahtua kaikke ufoa ja scifiä. Videolla vilahtaa muun muassa peruskiven muuraaja, pääministeri Matti Vanhanen, joka kehuu metallinjalostuslaitoksen ympäristöystävällistä tekniikkaa. Pian "suomalainen, ekologinen ja hyvin toimiva laitos" tulvii yli ja faktat murenevat. 

Esitys heittää ilmaan kirpeitä ja katkeria ajatuksia siitä, että tämä on niin Kainuuta: mitä vain myydään työllistämisen kortilla. Virkamiehet katsovat läpi sormien ja asiantuntijat vääntelevät tosiasioita toiseen uskoon. Näytelmä dokumentoi hölmöilyn karnevaalin. Hybristä seuraa iso lasku, vuosikymmenien oikeusselvittely ja iankaikkinen ympäristöongelma. 

Eniten siteerataan vapaata toimittajaa Sampsa Oinaalaa, jonka mielestä Talvivaara ei ole ollut hallinnassa teollisuuslaitoksena eikä prosessina. Työryhmä ei irvaile eikä pahemmin jälkiviisastele. Yksisilmäisyyttä väistellään tuomalla esiin uusia ja uusia ääniä ja näkökulmia: työntekijät, Stop Talvivaara ja Kainuun ely-keskus. 

Anonyymiksi jäävä tuhkakyläläinen sanoo suorat sanat: Kainuuseen kehitysalueprojektina markkinoitu kaivoshanke ei menisi Etelä-Suomessa läpi. 

Yleisö nyökyttelee, nauraa röhönaurua ja taputtaa. Tapaus Talvivaara on äärimmäisen mielenkiintoinen, olipa kysymyksistä samaa mieltä tai ei. Työryhmän ansiokas pohjatyö tekee esityksestä iskevän ja asiatekstistäkin maalaisjärjellä ymmärrettävän. 

Etusormi osoittaa käsikirjoittajaa, ohjaajaa, dramaturgia ja voice overia Veikko Leinosta. Peukutus koko työryhmälle, joka pitää draaman ainekset hyvin hyppysissä. Mukana on sopiva annos eetosta ja paatosta.

Onneksi Vaara-ryhmä leiskauttaa visioissaan lööppien yläpuolelle. Metsä-Suomesta ja teknologia-Suomesta edetään ydin-Suomeen. Tullaan lähelle Venäjää, Ukrainaa ja Pyhäjärven ydinvoimalaitosta. 

Toteutus pulppuaa kivoja köyhän teatterin ideoita. Seitsemän näyttelijää venyy isokenkäisistä ja viherpiipertäjistä naamioteatteriin ja bakteeritasolle. 

Dokumenttiteatteri auttaa ihmisiä muistamaan, hahmottamaan kokonaisuuksia. Se parantaa uutisdementiaa. Talvivaara on tärkein näytelmä miesmuistiin. Ja kertaus on opintojen äiti. 

 Eeva Kauppinen