Kannanotto Kajaanin kaupungin metsätaloussuunnitelmaan

Metsätaloussuunnitelmassa esitetään metsän käyttö- ja hakkuutoimenpiteet. Kajaanin kaupungin esillä oleva (UPM:n laatima) metsätaloussuunnitelma 2016-2025 on yli 3000 sivuinen. Suunnitelman esittelytilaisuudessa(5.10.2016) kaupungin metsätalousinsinööri Alpo Härkönen ja kiinteistöinsinööri Jari Säkkinen sanoivat suoraan, etteivät ole lukeneet nyt nähtävillä olevaa metsäsuunnitelmaa kokonaisuudessaan kertaakaan läpi. Suunnitelma on puuston iän mukaan laadittu hakkuusuunnitelma, jossa lähes kaikki “korjuukypsä” metsä on merkitty pääte-, eli avohakattavaksi. Esillä oleva suunnitelma on talouden sanelema, eikä se alunperin ole ottanut ollenkaan huomioon luontoarvoja tai kaupunkilaisten virkistyskäyttöä.

Härkösen ja Säkkisen mukaan “metsäsuunnitelma ei vastaa aiottuja toimenpiteitä, eikä sen ole tarkoituskaan”(5.10.2016). Miksi puutteeliseti valmisteltu suunnitelma, johon ei olla perehdytty ja jota ei aiota toteuttaa, on julkisesti nähtävillä ja kuultavilla? Tämä menettelytapa ei ole oikein. Kaupunkilainen ei voi tietää mihin ottaa kantaa, eikä mitä kaupunki todella yhteisten metsiemme suhteen aikoo. Ympäristöteknisen lautakunnan hyväksyttäväksi tulevan metsäsuunnitelman tulee olla selkeä, sitova ja toteutuskelpoinen. Julkisyhteisönä Kajaanin kaupungin on pystyttävä tekemään suunnitelmansa huolellisesti ja läpinäkyvästi.  Tämä koskee myös yhteisten metsiemme käyttöä.

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Kajaanin kaupunki on suuri metsänomistaja(7000ha) ja sillä on merkittävä mahdollisuus ja vastuu arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisessä ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Pitkäjänteisessä metsien käytön suunnittelussa täytyy ottaa huomioon laajempien kokonaisuuksien, erilaisten eliympäristöjen ja ekologisten käytävien elinvoimaisuus, arvokkaiden elinympäristöjen suojelu, sekä hyvinvointia tukevan virkistyskäytön mahdollisuudet. Esitämme Kajaanin metsien FSC-sertifointia. Kansainvälinen FSC edistää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee, elinympäristöt pirstaloituvat ja kapenevat maailman laajuisesti. Pelkän talouden sanelemat päätökset, voivat olla lyhytnäköisiä ja ennalta-arvaamattoman tuhoisia. Tänään tehtyjen hakkuupäätösten seuraukset vaikuttavat pitkään, sukupolvien päähän.

Kajaanissa 30.10.2016
Vaara-kollektiivi
Elsa Lankinen


Kuvat: Jukka Eskelinen
18.10.2016 Metsäretki Pirunvaaran ja Olliskanvaaran alueelle. Kaupungin virkamiehiä ja yhdistysten edustajia keskustelemassa maastossa suunnitelluista hakkuista.

Kuvassa: Jari Säkkinen, Hannu Putkonen, Alpo Härkönen (takana puhelimessa) Raimo Rajamäki ja Elsa Lankinen

Kuvassa: Alpo Härkönen, Raimo Rajamäki ja Jari Säkkinen

Read More

Klovneriakurssilla 22.-23.10. muutama paikka vapaana!!

Vaara-kollektiivin järjestämällä aikuisten klovneriakurssilla muutama paikka vapaana


Vaara-kollektiivi järjestää klovneriakurssin Generaattorilla 22.-23.10.2017.
Klovneriakurssin nimi on ”Klovnimielentila” ja kurssia ohjaa näyttelijä Laura Rämä.

Kaksipäiväisen kurssin aikana tutkitaan yksin ja yhdessä klovnin ihmettelevää mielentilaa, suhdetta toisiimme ja ”yleisöön” sekä urpoillaan olan takaa sisä- ja ulkotiloissa. Meditaatiolla ja hengityksellä on myös osansa asiaan – nenä päässä. Myös yhteiselle keskustelulle jätetään aikaa. Tärkeää on yhteinen epätäydellisyyden jakaminen sekä kurssilla että klovneriassa ylipäätään. Aikaisempaa kokemusta esiintymisestä, klovneriasta tai mistään ei tarvita. Voit tulla turvallisin mielin sellaisena kuin olet.

Kurssi on tarkoitettu aikuisille. Enää muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset ja lisätiedot vaarakollektiivi@gmail.com / p. 041 459 8940. Kaksipäiväisen kurssin hinta on 40€. Mukaan muistiinpanovälineet ja liikkumiseen soveltuvat vaatteet. Oman klovninenän saat kurssilla.  Osallistuminen/ajan varaaminen molempiin päiviin suositeltavaa.
www.vaara-kollektiivi.fi

Read More

Vaara-kollektiivi mukaan Taidetestaajiin

TIEDOTE, JULKAISUVAPAA 12.10.2016

Yli 50 kulttuurilaitosta valittu tuottamaan elämyksiä taidetestaajille

Yhteensä 55 taidelaitosta tai työryhmää on valittu mukaan Suomen Kulttuurirahaston käynnistämään Taide-testaajat-suurhankkeeseen. Kohteet tavoittavat yhteensä jopa 65 000 kahdeksasluokkalaista ja heidän opet-tajaansa lukuvuonna 2017-18.

Taidealan organisaatiot saivat kesällä 2016 jättää ehdotuksia tavasta, jolla ne haluaisivat olla taide-testaamisen kohteina lukuvuonna 2017-2018. Ehdotuksen jätti 135 taidelaitosta ja -organisaatiota ja näistä 55 on nyt valittu mukaan. Tarjontaa on molemmilla kotimaisilla kielillä, osa laitoksista tuot-taa saman esityksen sekä suomeksi että ruotsiksi.

Hankkeen tarkoituksena on tarjota koululaisille ikimuistoinen taide-elämys, joka voi olla kimmoke elinikäiseen kulttuurin harrastamiseen. Taiteellisen laadun ohessa keskeinen valintakriteeri oli nuor-ten kanssa tehtävä yleisötyö sekä se, miten nuoret vastaanotetaan ja miten heistä huolehditaan vierailun aikana. Yhden lukuvuoden aikana organisaation tulee kyetä ottamaan vastaan merkittävä osa oman maakuntansa kahdeksasluokkalaisista. Moni harkinnanvaraisen tuen piirissä toimiva pien-ryhmä oli ottanut haasteen vastaan, jopa paremmin kuin jotkut vakiintuneet taidelaitokset.

− Olimme ilahtuneita erityisesti sellaisista hankesuunnitelmista, jotka useampi organisaatio suun-nittelee toteuttavansa yhdessä, kertoo erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio Suomen Kulttuurira-hastosta.

- Hienoa, että Kulttuurirahasto on näin laajalti ja monipuolisesti lähtenyt tukemaan nuorten mah-dollisuutta päästä taiteen äärelle. Omassa lapsuudessani kokemani kulttuurielämykset ovat kanna-telleet läpi elämän, toteaa Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta.

- On vaikeaa kuvitella kiinnostavampaa ja virittävämpää kohderyhmää kuin koko maan kasiluokka-laiset. Vapaa kenttä tervehtii tätä ainutlaatuista, historiallista haastetta rukkaset kädessä, kaasu pohjassa ja riemusta kiljuen, ohjaaja Eino Saari Vaara-kollektiivista kuvaa.

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama suurhanke, joka mahdollistaa kolmen vuoden ajan jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierai-lua kulttuurikohteissa. Toinen vierailu on omassa maakunnassa tai lähialueella, toinen suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana jopa 200 000 nuorta ja heidän opet-tajaansa. Hankkeen budjetti on yhteensä 15-20 miljoonaa euroa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuo-den ohjelmistoa. Hanketta koordinoi Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto.

Ahvenanmaa, Ålands Konstmuseum
Etelä-Karjala, Lappeenrannan taidemuseo ja Lappeenrannan kaupunginteatteri
Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoen kaupunginteatteri
Keski-Pohjanmaa, Kaustisen kamarimusiikkiyhdistys
Pohjanmaa, Wasa Teater ja Vaasan kaupunginorkesteri
Etelä-Savo, Savonlinnan maakuntamuseo
Kainuu, Kulttuuriosuuskunta G-voima/ Vaara-kollektiivi ja Routa - Kajaanin Tanssin Edistämiskeskus
Kanta-Häme, Hämeenlinnan Kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan Taidemuseo
Keski-Suomi, Jyväskylä Sinfonia ja Jyväskylän kaupunginteatteri
Kymenlaakso, Kotkan kaupunginteatteri ja Kouvolan taidemuseo Poikilo
Lappi, Kauko Sorjosen säätiö/Särestöniemi-museo, Korundi/Rovaniemen kaupunki ja Lapin alueteatteriyhdistys
Pirkanmaa, Tampereen Filharmonia, Tampereen Työväen teatteri, Tanssi-teatteri Mobita, Serlachius-museot ja Tampereen kaupunki/ Tampereen taidemuseo ja Sara Hildénin taide-museo
Pohjois-Karjala, Joensuun kaupunginorkesteri ja Joensuun taidemuseo Onni
Pohjois-Pohjanmaa, Oulun kaupunki/ Oulun taidemuseo, Oulun musiikkijuhlasäätiö ja Oulun kaupunginteat-teri
Pohjois-Savo, Hakijana Kuopion kaupunki, toteutuksesta vastaavat Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion tai-demuseo, Kuopion kaupunginorkesteri, Itäinen tanssin aluekeskus, Tanssiteatteri Minimi, sekä Lapinlahdelta Taidemuseo Eemil. Lisäksi Pohjois-Savon maakunnasta on valittu mukaan Varkauden Teatteri, joka kuitenkin kuuluu hankkeessa Etelä-Savon koordinaatioalueeseen.
Päijät-Häme, Hakijana Lahden kaupunki, toteutuksesta vastaavat Lahden kaupunginteatteri, Lahden kaupun-ginorkesteri ja Lahden kaupunginmuseo
Satakunta, Hakijana Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry, toteuttajina Pori Sinfonietta, Porin Ooppera ja Turku International Puppetry Connection; Porin taidemuseo, Rakastajat-teatteriryhmä
Uusimaa, Svenska Teatern, Helsingin kaupunginteatteri, Kansallisgalleria, Red Nose Company, Suomen Kan-sallisooppera, Suomen kansallisteatteri, Suomen valokuvataiteen museo, Tanssikaari/ Compañia Kaari & Roni Martin, Tapiola Sinfonietta, Teatteri Taimine, Yleisradio/ Radion sinfoniaorkesteri, Espoon taidemuseo EMMA, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Tanssiteatteri Raatikko
Varsinais-Suomi, Kamarikuoro Key Ensemble, Matti Koivurinnan säätiö/ Aboa Vetus & Ars Nova-museo, Tanssiteatteri Eri, Turun kaupunginorkesteri, Turun museokeskus/ Turun kaupunki ja Åbo Svenska Teatern

Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio, puh. 040 536 6580
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Taidetestaajat-hankkeen vastaava koordinaattori Anu-Maarit Moila-nen, 044 978 4893
Svenska kulturfonden, projektiasiamies Sonja Ollas-Airinen, puh. 050 3799 044

Read More

Penttilä ja TENHO yhteen soppii

Sitä vaan, että minä, Kimmo Penttilä, loiskautin myös lusikkani Tenho -soppaan. Mulla ois työkaverina tässä Huotarin Panu, joka on ollut tässä ohjaajana hankkeen alusta alkaen. Panu on mun mielestä tosi kiva työkaveri. Se osaa niinku teatterijuttujen lisäksi opettaa sirkustouhuja. Ja osaa se piirtää ja soittaa kitaraa ja trumpettia. Ja on se ihan ihmisenäki semmonen... esim. loistava.

Mikä se minä sitte oon? Minä ohjailen ja opetan teatteria. Esiinnynkin, kun siltä tuntuu. Soitan vaikka rumpuja, kun siltä tuntuu ja on aikaa. Käyn siinä sitten lenkillä ja aloitin tollasen painiharrastuksen, missä kaikilla on sellaset kylpytakit päällä ja sitten niitä revitään. Joku brasilian jujutsu (ei liity olympialaisiin). Tykkään leikkiä kaikkien kans.

Kuvassa hetki mun elämästä. Se on markkinointikuva.

Read More

Vaara-kollektiivi mukana Uuden näytelmän ohjelmassa

http://www.teatterikaksipistenolla.fi/uno

Read More

Tänään koulun jälkeen Kouvolassa

http://www.kouvolansanomat.fi/m/Online/2016/09/26/Jo%2025%E2%80%89000%20katsojaa%20%E2%80%94%20Janne%20Kinnusen%20esitys%20koulukiusaamisesta%20n%C3%A4hd%C3%A4%C3%A4n%20tiistai-iltana%20Kouvolan%20kaupungintalossa/2016221307786/456

Read More

Tukikohta vierailee Raahen Teatterissa

http://raahenteatteri.fi/drupal/

Read More

Pieni puhe, joka jäi pitämättä

Hiljattain tuli täyteen 1000 päivää elämää Vaara-kollektiivina. Skumpat jäivät juomatta, mutta sanalle on aina sijansa!

Aloitimme tammikuussa 2014 toimintamme vannomalla kauniiden taiteellisten pyrkimysten nimiin. Keskusjohtajattomuus, seinättömyys, liikkuvuus ja kiertäminen, ekologisuus, solidaarisuus, kollegiaalisuus, yhteiskunnallinen osallistuminen ja aktiivisuus, yhtaikainen juurevuus, nomadius ja operointi satelliittirakenteena, muutamia mainitakseni. Kuten kaikki huolella laaditut suunnitelmat, tämänkin voi nähdä toteuttaneen itseään ja ohjanneen toimintaamme koko sen lyhyen historian ajan.

Kesällä 2016 Rehjan saaressa pohdimme Vaaran kesäleirillä tarvetta päivittää unelmiamme. Tärkeitä, konkreettisia ehdotuksia tuli. Samaan aikaan totesimme olevamme vasta leikki-iän kypsyyden saavuttanut kollektiivi ja vapaa ammattiteatteri; näiden tavoitteiden perusta on yhä jaettu.

Taiteellisesta toiminnastamme voisi erottaa ainakin viisi toisiaan täydentävää, rinnakkaista prosessia ja kertomusta. Ensinnäkin on pitkäjänteisten tutkimusprojektien polku, johon luen ainakin Lönnrootsin, Naiskehon, Tabu-sarjan, Kansallismaiseman ja suomalaisten miesten kosketushistoriaa tutkivan hankkeen. Toiseksi on kiertävän lasten- ja nuortenteatterin polku, jota ovat tallanneet niin Tänään koulun jälkeen, Väärinpäinmaa, Valepidimaa, Avaruusseikkailu 2015, Hamlet kuin Luonto kutsuu ja Luontopolullakin. Kolmannen tien muodostavat ekologisesti orientoituneet prosessit Talvivaaran, Purematta niellyn, Luontopolun ja Luonto kutsuu -esitysten myötä. Neljänneksi yhteiskunnallisesti ja paikallisesti aktiiviset, osallistuvat, dokumentaarista aineistoa usein hyödyntävät, soveltavat ja teatterin uusia todellisuuksia luotaavat polut, jonka varrelta löydämme niin Suuren työttömyysmusikaalin, Läpilyönnin, Omasta selkänahasta -esityksen, Tukikohdan kuin esitystoiminnan sivupoluilla kulkevat hankkeet: Suomen lasten ja nuorten säätiön Tenhon, Välikadun valtaukset, Linnanvirta-tapahtumat, kertaluonteiset esitykset jne. Viidennen reitin maastoa taas ovat mm. sukupuoleen ja kehollisuuteen liittyvät tutkimushankkeet ja esitykset Naiskehoon, Luonto kutsuu ja Nainen - oodi pesäpallolla -esitykseen sekä suomalaisten miesten kosketushistoriaan liittyen. Eikä määrättyä juurevuutta ja klassikkosarjaa sovi sivuuttaa: takana on jo Tukikohtaa, Hamletia, Mirdjaa (Nainen - oodi pesäpallolla) ja edessä mm. Pentti Haanpään Noitaympyrä.

Jako on luonnollisesti pelkkä luonnos, mutta auttaa hahmottamaan suuntia, joita kohti leikki-ikäisemme on kulkenut ja kulkee. On kerta toisensa jälkeen riemullista havaita, että yhteisömme moninaisuudesta ja esitysten erilaisuudesta huolimatta käsialamme tunnistaa. Emmekä silti sijaitse saati toimi yksin tai tyhjiössä. Vastaavat aiheet, työtavat ja taiteelliset unelmat ovat pikemminkin osa jotakin suurempaa ajallista ja taiteenalaamme liittyvää kertomusta. Liitymme kernaasti siihen.

Kokoonnumme näin syksyllä kahden viikon välein juonimaan tulevaa ja pohtimaan käytännön asioita. "Ohjelmistopolitiikaltamme" (sana ei oikein sovi suuhumme) elämme hiljaista syksyä. Yksi uusi ensi-ilta (Luonto kutsuu), muutamia keikkaluonteisia juttuja esityksillä Tänään koulun jälkeen ja Tukikohta. Suunnitelmallista arkea tuottajamme Saran vetämänä. Ja samalla hankkeista: käynnistämme Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kainuun Liiton rahoittaman prosessin, jonka tavoitteena on syventää alueellista toimintaamme ja löytää mm. uusia yleisöjä, liiderinään Elsa. Lokakuussa käynnistyy jälleen uusi Tenho-ryhmä Panun ja Kimmon vetämänä. Hiljattain saimme tiedon pääsystä mukaan Teatteri 2.0:n ja UNO:n suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kehittämishankkeeseen, Uuden näytelmän ohjelmaan. Pitkiä prosesseja, joissa työstyvät niin Lönnroots, Kansallismaisema, Noitaympyrä, Naiskeho kuin suomalaisten miesten kosketushistoriaa tutkiva esityskin.

Olemme pieni ja taloudellisesti vaatimattomalla pohjalla toimiva ryhmä, jonka jäsenistä valtaosa työskentelee lyhyissä, repaleisissa, määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa - käytännössä enimmän osan aikaa siis erillä toisistamme, kuka missäkin leipänsä perässä juosten. Yhteinen aika on kortilla. Viimeksi tänään pohdimme esimerkiksi kuinka polveilevista maratonsähköpostikeskusteluista, joiden luonne on oman mielipiteen esillepulautus ja väärinymmärrys, päästäisiin käytännön arjessa vastuuta ottavaan ja keskustelevampaan suuntaan. Kysymys siitä, millaista yhteisöä haluamme etsiä, luoda ja rakentaa, ei tyhjene tai tule ratkaistuksi. Olemme pyrkineet tarjoamaan jäsenistömme omaehtoiselle taiteelliselle toiminnalle jatkuvan kollegiaalisen tuen ja kaikupohjan. Käytännön tasolla se tarkoittaa usein sitä, että kukin työryhmä sukkuloi omilla radoillaan ja yhteisen keskustelun tai taiteellisen suunnittelun äärelle kurotamme liian harvoin. Työtä on.

Tänään meillä oli ilo kuunnella Kuriton Companyn perustajajäsenen, näyttelijä Heidi Syrjäkarin ajatuksia vapaan ammattiteatteritoiminnan taiteellisista, taloudellisista ja tilallisista ulottuvuuksista. Kuinka raikasta ja avaavaa vain kuunnella ja samalla antaa ajatuksen muhia omamme suhteen! Tällaisia törmäytyksiä ja tuokioita tarvitsemme lisää.

Kotimajakkanamme on toiminut parin vuoden ajan leipomo Pekka Heikkisen toimitiloissa sijaitseva pieni toimisto- ja harjoitustila. Luovumme siitä tämän kuun lopussa. Myöhemmin tänä syksynä avaamme uuden tilan toisaalla Kajaanissa. Samaan aikaan kaupungissamme käynnistellään varovaista keskustelua uuden teatteritalon tarpeesta. Tarpeeseen on helppo yhtyä. Silti kaikki asianosaiset tietävät, kuinka pitkässä kuusessa ja kallista nykyteatterin tekniset ja tilalliset edellytykset täyttävän teatterin rakentaminen on.  Meillä taas on vapaus valita ja toimia ketterämmin ja joustavammin: ajatella teatteri ja näyttämö omalla, omilla tavoillamme. Pystyttää koti uuteen paikkaan, vallata ja luoda uusi näyttämö, ottaa riski, katsoa, millaista avautumista lähiympäristöömme se tuottaa - ja tarpeen tullen luopua yhtä nopeasti.

Siitä loittonee, sitä  lähenee ja siihen kiintyy.  Villistä, kummallisesta, omavaloisesta, moninaisesta, avoimesta yhteisöstä, jossa sijaita, toimia ja vaikuttaa. 1000 päivää ja osia. Ensimmäinen tusina kantaesityksiä on täynnä, noin 35 000 katsojaa tavoitettuna, kymmeniä taiteilijoita työllistettynä, kiertuevisiittien kohdennuttua käytännössä jokaiseen Suomen kolkkaan ja hiukan ulkomaillekin. Itsekritiikki ei ole haihtunut piiruakaan, vauhti ei ole sanoittavasti sokaissut, mutta ylpeitä ja iloisia olemme!

Siis kupillinen (kunnollista!) kahvia Vaaran vuosille! Matka jatkuu, maisemat vaihtuvat, ihmiset ja unelmat muuttuvat - ja jotenkin niin sen tulee ollakin.

 Eino

Read More

Kosketushistoriasta Hesarissa tänään

http://www.hs.fi/elama/a1473738561240

Read More

Tukikohdasta ja muusta Kainarissa

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kulttuuri/tukikohta-avaa-vaaran-syyskauden/

Read More

Tukikohdan esitykset syyskuussa Generaattorilla

Kajaanin Runoviikolla ensi-iltansa saanut Vaara-kollektiivin versiointi Veijo Meren Tukikohta -romaanista saa syyskuussa kolme kotiesitystä Generaattorilla.

Myös Hailuodon Teatterifestivaalilla kuluneena kesänä vieraillut vauhdikas pläjäys sai juuri kuvaavan arvion Teatteri-lehdessä, jossa kerrottiin mm. seuraavaa:


"Veijo Meren Tukikohta-romaanissa (1964) tapahtumat ajoittuvat armeijan majoituskäyttöön ottamaan kansakouluun vuonna 1939. Veikko Leinosen dramatisoimassa ja ohjaamassa esityksessä kouluun asettuu pakolaisten vastaanottokeskus.

Roisi nykyteatterillinen kerronta tuo kriisitilan iholle. Osattomuus, kasvottomuus, sekasorto, pelko ja nöyryyttäminen tuntuvat pahalta. Toisaalta arjen hohdottoman romanssin ja makaaberin keppostelun kuvaukset synnyttävät groteskia huumoria.

Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä vaihtuvissa rooleissaan
kristallisoivat hahmojensa halut."

Annina Harju - Teatteri&Tanssi+Sirkus 5/2016

Esitykset Generaattorilla (Kauppakatu 36, Kajaani)

To 15.9. klo 19
Pe 16.9. klo 19
La 17.9. klo 19

Kesto 40 min

Liput 10€ / 15€

Varaukset
p. 050 535 8098
m. vaarakollektiivi@gmail.com

Työryhmä:
Ohjaus & dramatisointi: Veikko Leinonen
Musiikki & äänet: Juho Hannikainen
Valot: Tuomas Laitinen
Visualisointi: Pirkko Paananen
Näyttämöllä: Niko Karjalainen, Kimmo Penttilä

Read More

Nakuapinan nousu maailman rajalle

Kauan sitten alkumerestä syntyi eräs ruipelo (hyvin kekseliäs) nisäkäslaji, ei erityisen nopea, vahva tai hedelmällinen.

Laji on aluksi vähälukuinen. Tuhansien vuosien ajan hitaasti se levittäytyy kekseliäisyydellään ja sinnikkyydellään, ylittäen metsiä, aavikkoja, vuoristoja ja valtameriä. Pian tämä ruipelo laumaeläin, nakuapina, on levittäytynyt asuttamaan lähes jokaisen maailman kolkan.

Ravintonsa laumalleen hän keräilee ja metsästää ympäristönsä runsaista antimista.

Sitten kaikki alkaa muuttua, kiihtyvällä tahdilla. Nakuapina löytää vuosituhansia maan alla hautuneet energiavarannot ja valjastaa niiden poikkeuksellisen suuren energianhyödyn käyttöönsä. Lajin populaatio alkaa lisääntyä ennenäkemättömällä nopeudella.

Fossiilisten energiavarojen voima ja vauhti huumaavat nakuapinan pään. Tarkoituksellisesti hän täyttää ja käyttää kotiplaneettansa varantoja eksponentiaalisen kasvun kiihtyvällä nopeudella. Samaan aikaan, vähemmän tarkoituksellisesti, hän tulee muuttaneeksi ympäristöään, biosfäärejä, ilmakehän koostumusta, valtamerten kemiaa ja ilmastoa. Olosuhteet muuttuvat niin dramaattisesti ja yhtäkkisesti, ettei evoluution eloonjäämisen hitaalla historialla ole enää juuri merkitystä.

Koskaan aiemmin mikään yksittäinen laji ei ole muuttanut planeetan elämää tällä tavalla. Laji nimeää itse aikansa uudelleen: antroposeeniksi. Ihmisen ajaksi.

Nakuapinan toimet ovat luonnonvoimia merkittävämpi biosfäärin muokkaaja. Ne ovat luettavissa maaperän kerroksista vielä miljoonien vuosien päästä. Samaan aikaan nakuapinan arkipäivän toimet ovat kokeneet valtavan mullistuksen.

Nakuapina etsii ja löytää uusia selvitymisenkeinoja nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Maailmassa ei ole yhtään ekosysteemiä, johon nakuapina ei tavalla tai toisella vaikuttaisi. Maailmassa ei ole yhtään nakuapinaa, joka ei olisi riippuvainen ekosysteemeistä.

Jokapäiväiset muoviesineemme, vaatteiden kuidut, hampaiden paikat, pullot, ripset, puhelimet ja kuulakärkikynät. Kaukaisten ehtyvien öljylähteiden tuhot – ja sorto. Valtamerillä kelluvat muoviroskalautat, joiden häviämätön plastiikkarouhe löytää vähitellen tiensä merieläinten vatsoista nakuapinan verenkiertoelimistöön. Massasukupuuton aallot. Kapenevat elinympäristöt.

Poikkeustilan aiheuttama paniikin hetki on maapallon historiassa suhteettoman tärkeä. Se määrää sukupuuton, elämän kaavan.

Nakuapina seisoo nyt kestokyvyn rajan ja ylilyönnin tuolla puolen. Kuunnellen.

Luonto kutsuu. Ja se kutsu on hätähuuto!

*

Luonto kutsuu - prosessidraama

Elsa Lankinen

Hanna-Mari Hotta

Read More

Ympäristökasvatusta draaman keinoin osaksi perusopetusta lapsille ja nuorille Kainuussa lukuvuonna 2016-2017

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Me elämme ajassa, jossa ihmisen toiminta on merkittävin ympäristöämme muokkaava tekijä. Samaan aikaan ihmisten luontosuhde on suuressa muutoksessa. Ala- ja yläkouluja kiertävien draamallisten ympäristökasvatusprojektien “Luontopolulla” ja “Luonto kutsuu” tavoitteena on lapsen ja nuoren oman luontosuhteen vahvistaminen, ympäristön nykytilan käsittely sekä ympäristönmonimuotoisuutta vaalivan, kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Draamallisissa ympäristökasvatusprojekteissa oppilas on itse aktiivinen toimija. Muoto tukee uuden opetussuunitelman kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä sekä kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen tavoitteita.

LUONTO KUTSUU - JA SE ON HÄTÄHUUTO +13-vuotiaille

Luonto kutsuu -prosessidraama käsittelee ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen käyttöä nuorten näkökulmasta käsin. Fiktiivisen draaman maailma sijoittuu ympäristökriisin jälkeiseen lähitulevaisuuteen, jossa eletään resurssipulan ja luonnonlakien ehdoilla. Prosessidraamassa osallistujat pääsevät itse vaikuttamaan tarinan kulkuun ja yhteisön rakentamiseen. Draaman tavoitteena on saada nuori kokemaan itsensä ja omat valintansa aktiivisena osana ympäristöä ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Draamallinen työskentely mahdollistaa vaikean ja laajan aiheen tunnepohjaisen käsittelyn, kannustaen yhteistyöhön ja luovaan ongelman ratkaisuun. Luonto kutsuu ei pyri opettamaan yhtä oikeaa ajatusmallia vaan tarjoaa tilan reflektoida aihetta ja tarkastella omien arvojen ja maailmankuvan rakentumista.

Kesto: 90 min. Ryhmäkoko max. 40 oppilasta / ryhmä.

Toteutetaan ulkona, koulun lähiympäristössä. Ei vaadi kuljeltusta.

Ennakkomateriaalina Luonto kutsuu -videoalustus (kesto 10 min).

Prosessidraamaan kuluu toiminnallinen materiaali- ja jälkityöpaketti (kirjallisena), jonka kautta teemoja voidaan syventää ryhmän opettajan johdolla.

Ohjaajina teatteri-ilmaisun ohjaajat (AMK) Elsa Lankinen ja Hanna-Mari Hotta

LUONTOPOLULLA 5-8-vuotialle

Luontopolulla - draamaseikkailu tarjoaa tarinoiden, musiikin ja luovan leikin kautta kokemusten selkäreppuun herkullisia eväitä syventämään lasten omaa luontosuhdetta. Luontopolulla kannustaa ympäristön tarkkailuun, luonnon kunniotukseen, sekä lähiluonnossa leikkimiseen ja liikkumiseen. Tarinallinen muoto kutsuu osallistumaan, tukee lasten luovuutta, ryhmätyötaitoja ja avaa kaikkia aisteja. Lapsena luotu luontosuhde tukee kehitystä ja tarjoaa pohjan elämänmittaiselle kiinnostukselle ympäristöä kohtaan.

Kesto: 45 min. Ryhmäkoko max. 20 oppilasta / ryhmä.

Toteutetaan koulun sisätilassa (luokkahuone/liikuntasali).

Draamaseikkailuun kuuluu toiminnallinen jälkityöpaketti (kirjallisena), jonka avulla teemoja voidaan syventää ryhmän oman opettajan johdolla.

Ohjaajina Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Elsa Lankinen ja musiikkipedagoki (AMK) Juho Hannikainen

Lisätietoa: Elsa Lankinen / 0405918992 / vaarakollektiivi(at)gmail.com

Read More

Kainuun Liiton Suomi 100 -avustus miesten kosketushistoriaa tutkivalle dokumenttiteatteriesitykselle

http://www.kainuunliitto.fi/ajankohtaista/maakuntahallituksen-paatokset-2282016

Read More

Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha Eino Saarelle

http://www.taike.fi/fi/c/portal/news/view/?resourcePrimKey=1044168

Read More